ACHILLES - Uusien menetelmien kehittäminen akillesjänteen rakenteen ja toiminnan arvioimiseksi

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç
Hankekuvaus
Akillesjänne on tärkeä kudos liikkumisen kannalta, mutta ihmisillä tehdyistä tutkimuksista puuttuu kliinisesti merkityksellistä näyttöä jänteen rakenteen ja toiminnan välisistä suhteista. ACHILLES-projektissa kehitetään ensin menetelmä ihmisen akillesjänteen ja sen kolmen osajänteen kolmiulotteisen rakenteen tunnistamiseksi yksilötasolla. Tietokonemallinnuksen kehityskaari etenee jänteen rakenteen realistisesta mallista toiminnalliseen malliin kontinuumipalkkielementtitekniikkaa hyödyntämällä ja liikuntaharjoitteen aikaiseen mallinnukseen monikappaledynamiikkaan pohjautuvaa mallia käyttäen. Projektissa kehitettyjen uusien työkalujen avulla voidaan lisätä ymmärrystä ihmisen akillesjänteen rakenteen ja toiminnan yhteyksistä sekä perustutkimuksessa että kliinisissä tutkimuksissa. Tässä Jyväskylän yliopiston ja LUT yliopiston konsortiossa tuotetaan myös yksilöllisen anatomian huomioiva kuntoutukseen ja harjoitteluun tarkoitettu työkalu.
Ajankohtaista
ACHILLES-seminaari pidettiin 12.12.2024 ja keräsi yli 200 osallistujaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Seminaarin avausluennon piti Taija Juutinen:
Tutkittavia rekrytoidaan edelleen aktiivisesti ja kaikki tiedustelut ovat tervetulleita osoitteeseen achilles-projekti@jyu.fi. Mikäli osallistuminen laboratoriomittauksiin ei ole mahdollista, kyselytutkimuksiin on voi osallistua omalta kotikoneelta käsin. Laboratoriomittaukset jatkuvat 17.2.2025.
Tule tutkimusharjoittelijaksi tai opinnäytetyön tekijäksi projektiin. Monipuolisissa mittauksissa ja analyyseissä on paljon mahdollisuuksia kehittää taitojasi. Ota yhteyttä Taija Juutiseen.
Tule mukaan tutkittavaksi
Etsimme tutkimukseen 18–55-vuotiaita perusterveitä aikuisia, joilla on jokin seuraavista
- Terveet akillesjänteet
- Akillesjänteen rasitusvamma jänteen keskiosassa (ei kiinnityskohdassa)
- Akillesjänteen repeämä 5 vuoden sisällä
Lisäksi voidaksesi osallistua tutkimukseen, sinulla ei tule olla
- Jänteen terveyteen vaikuttavia yleissairauksia (esim. diabetes)
- Jänteeseen annettuja kortisoni-injektioita edellisten 12 kk aikana
- Muita liikkumiskykyä heikentäviä vammoja
Tutkimus pitää sisällään useita osioita: USTIM-mittauksen, jalkojen magneettikuvauksen, jännevoimamittauksen ja toiminnallisia mittauksia. Voit osallistua näistä osa-alueista joko yhteen tai useampaan.
USTIM-mittaus aloittaa tutkimuksen (kaikille)
USTIM-mittauksessa akillesjänteen rakennetta tutkitaan ultraäänen, liikeanalyysin ja sähköstimulaation avulla. Tutkimuksen yhteydessä tehdään myös kehonkoostumusmittaus bioimpedanssilaitteella, josta saat palautteen itsellesi.
Mittaus suoritetaan vatsamakuulla, jolloin akillesjännettä kuvataan ultraäänellä nilkan ollessa eri asennoissa. Samaan aikaan pohjelihaksia ärsytetään sähköisesti ihon pinnalta vuorollaan kolmesta eri kohdasta. Sähköstimulointi suoritetaan hyvin pienellä intensiteetillä lyhyissä noin sekuntin kestävissä sarjoissa. Tämän jälkeen jännettä kuvataan ultraäänellä myös istuma-asennossa suoritettavan nilkan ojennuksen aikana polvi suorana ja polvi koukussa.

USTIM-mittausten aikana tutkittava makaa vatsallaan, kun Akillesjännettä kuvataan ultraäänellä.
Magneettikuvaus (osalle tutkittavista)
USTIM-tutkimukseen liittyen jaloista voidaan ottaa myös tavalliset magneettikuvat, joilla kuvataan akillesjänteen rakennetta. Mikäli sinulla on sydämentahdistin tai metallia kuvattavassa jalassa, magneettikuvia ei oteta.
Toiminnalliset mittaukset - (tendinopatia ja ruptuurapotilaita rekrytoidaan vielä tähän)
Toiminnallisissa mittauksissa alaraajojen iholle asennetaan lihasten sähköistä aktiivisuutta mittaavia EMG-elektrodeja ja liikekuvantamista varten heijastavia merkkejä. Samaan aikaan akillesjännettä kuvataan ultraäänen avulla. Mittauksissa tutkittavaa pyydetään kävelemään, tekemään päkiälle nousuja ja laskuja istualtaan ja seisten sekä yhdellä että kahdella jalalla, kahden jalan kyykkyjä ja hyppelyitä. Jos sinulla on jännevamma, teet vain sen verran mitä turvallisesti pystyt normaalissakin elämässä. Mittausten tarkoituksena on selvittää jänteen toimintaa ja kuormittumista erilaisissa liikkeissä.


Toiminnallisissa mittauksissa heijastavia merkkejä kiinnitetään useampaan eri kohtaan jalkojen ja lantion alueen iholle.
Jännevoimamittaus (tulossa marraskuusta alkaen)
Jännevoimamittauksessa nilkan ympärille kiinnitetään akillesjänteen voimaa ihon pinnalta mittaava laite. Muutoin mittauskerta on samanlainen kuin yllä kuvattu toiminnallinen mittaus, jossa tutkittavaa pyydetään juoksemaan, kävelemään, hyppelemään ja tekemään erilaisia kuntoutusharjoitteita. Lisäksi tutkittavaa pyydetään ojentamaan nilkkaa voimamittauslaitteessa istuen. Samassa asennossa pohjelihaksia myös ärsytetään sähköisesti ihon pinnalta kevyen nilkan ojennuksen aikaansaamiseksi.
Kyselyjen validointitutkimus
Osallistut kyselylomakkeen validointitutkimukseen, jos sinulla on akillesjänteen rasitusvamma jänteen keskiosassa (ei kiinnityskohdassa) tai sinulla on ollut akillesjänteen repeämä 5 vuoden sisällä. Jos sinulla on terveet akillesjänteet, sinun ei tarvitse täyttää lomaketta. Lomake täytetään ensimmäisellä tutkimuskäynnillä ja lomake lähetetään sinulle uudelleentäytettäväksi sähköisesti noin 1–2 viikkoa sen jälkeen. Jos et osallistu tutkimuksen muihin osiin, lomakkeet lähetetään sinulle sähköisesti molemmilla kerroilla ja esitämme sinulle samalla perustietojasi ja jänteen oirehistoriaa tiedustelevia kysymyksiä.
Miksi osallistua tutkimukseen?
Tutkimuksessa saat tietoa jänteesi toiminnasta ja rakenteesta, oman jänteen ultraäänikuvia sekä analyysin kehonkoostumusmittauksesta. Lisäksi olet mukana kehittämässä tärkeää jänteen terveyttä käsittelevää tutkimustyötä, jota voidaan hyödyntää akillesjännevammoihin liittyvien kuntoutusmenetelmien kehittämisessä.
Muuta huomioitavaa
Tutkimukseen osallistuminen vaatii jonkin verran aikaa. Lisäksi USTIM-mittauksen pitkä aika paikallaan vatsallaan maatessa, iholle asetettavat elektrodit, merkit ja laitteet ja sähköstimulaatio saattavat aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia. Harvassa tapauksessa sähköstimulaatio voi aiheuttaa pahoinvointia, mikä johtuu autonomisen hermoston reaktiosta. Mikäli näin käy tai tutkimuksen missä tahansa vaiheessa ilmenee tutkittavan halu lopettaa, mittaukset keskeytetään. Keskeyttämistä ei tarvitse perustella millään erityisellä syyllä eikä siitä aiheudu tutkittavalle seuraamuksia.
Yhteystiedot ja tiedotteet
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä tutkijoihin ensisijaisesti sähköpostitse:
Tutkijoiden puhelinnumerot:
Johtava tutkija, professori Taija Juutinen 040-5566582
³Õä¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹³Ù³Ü³Ù°ì¾±Âá²¹ Maria Sukanen 050-5363233
³Õä¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹³Ù³Ü³Ù°ì¾±Âá²¹ Afet Mustafaoglu (in English) 050-4393930
Maisteriopiskelija Jeremias Malinen 045-2085749