Vuokatin liikuntateknologit ovat suomalaisen suksihuollon tukena
Vaikka hiihtourheilija olisi onnistunut harjoituskaudellaan niin hyvin kuin mahdollista, voi suoritus kariutua jo ennen starttia välinehuoltoon tai suksivalintaan. Toisaalta urheilija voi saada välineistä myös merkittävän kilpailuedun vastustajiin nähden.
Pian alkavalla hiihtokaudella maastohiihdon ja yhdistetyn talven tärkeimpiä tapahtumia ovat MM-kilpailut Norjan Trondheimissa ja ampumahiihdossa Sveitsin Lenzerheidessä. Trondheimissa olosuhteet vuonon rannalla voivat maaliskuun alussa olla hyvinkin haastavat vaihtelevine keliolosuhteineen. Trondheimissa on suomalaisia perinteisesti suosiva perinteisen tyylin 10 kilometrin väliaikalähtömuotoinen kilpailu, joka nostattaa odotuksia kautta kohti.
Maailmancup-kauden aloitus tapahtuu perinteisesti Rukalla marras-joulukuun taitteessa, jossa perjantain avausmatkana on myös suomalaisten bravuurilaji, 10 kilometriä perinteisellä tyylillä väliaikalähtönä.
Rukalla on myös usein ollut haastavat olosuhteet ja nollakeliä, Talvijärven rannassa voi olla plussaa ja stadionille noustaessa pakkasta, tämä asettaa erityishaasteita suksihuollolle.
Hiihtoniilojen silmissä siintävät myös jo Milano-Cortinan olympialaiset vajaan puolentoistavuoden päästä helmikuussa 2026. Maastohiihdon ja yhdistetyn kisat hiihdetään Val di Fiemmessä ja ampumahiihto Antholzissa. Val di Fiemmessä voi olla olympia-aikaan helmikuussa päivällä jopa 15 astetta lämmintä ja kisapaikan ollessa vuoren juurella myös auringon ja varjon vaikutukset lämpötilaeroihin ladun eri kohdissa voivat olla erittäin merkittävät aiheuttaen suksihuollolle vaatimuksia erityisesti kelin muutoksiin reagoinnin suhteen.
Fluorikielto laajenee kotimaan kisoihin
Haastavien olosuhteiden lisäksi myös fluorikielto on puhuttanut hiihtopiireissä jo usean vuoden ajan. Viime kaudelle fluorikielto tuli voimaan kansainvälisissä kisoissa ja meneillään olevalla kaudella se on voimassa myös kotimaisissa hiihtolajien kisoissa.
Fluorikielto on työllistänyt huoltojoukkueita ja urheilijoita viimeisen vuoden aikana, kun sukset, suksipussit ja -klipit, huoltovälineet ja -tilat sekä kuljetuskalusto – kuten huoltorekat – on puhdistettu fluorijäämistä.
Samoin fluorin testaaminen kilpailuissa on tuonut omat lisänsä muun muassa voiteluiden aikataulujen suhteen, kun sukset pitää testata ennen lähtöä.
Maajoukkueilla rutiinit ovat kuitenkin jo hallussa, kansallinen kilpailutoiminta ja fluoritestaukset tulevat haastamaan järjestäjiä, urheilijoita ja taustajoukkoja tulevana talvena.
Liikuntateknologiasta tukea suksihuollon yhteistyöhön
Onnistuneen suksihuollon vaatimukset kasvavat vuosi vuodelta. Onnistuessaan suksihuolto antaa jopa kilpailuedun.
Huoltoryhmien koot ovat suurentuneet. Kaikilla isoilla mailla on huoltorekkansa ja urheilijoilla jopa sata paria suksia. Tämä asettaa valtavat vaatimukset kaluston hallinnalle.
Kisaviikonloppuina huolto testaa ennen kisoja luistot, pinnat, pidot, kuviot, käsikuviot ja kestotestit, joiden perusteella tehdään lopulliset valinnat kisapäiville.
Huollon kasvaviin haasteisiin vastattaessa suomalaisessa lumiurheilussa on tehty kansainvälisessäkin mittapuussa poikkeuksellista yhteistyötä maastohiihdon, ampumahiihdon ja yhdistetyn huoltoryhmien välillä niin sanotuissa arvokisaprojekteissa. Projekti alkoi jo Sotšin talviolympialaisista 2014 ja on nyt muuttunut jatkuvaksi toiminnaksi.
Lajien huoltopäälliköt keskustelevat säännöllisesti ja jakavat testitietojaan yhteisen alustan kautta. Toimintaa vetää Teemu Lemmettylä, joka toimii projektipäällikkönä Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikössä sekä olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukassa.
Toiminnassa hyödynnetään Vuokatin liikuntateknologian yksikön mittausteknologista osaamista kuten esimerkiksi suksitesteriä, jolla voidaan mitata suksien kitkakertoimia. Tällä laitteella on ”paritettu” huoltoryhmien testipakat jo kymmenen vuoden ajan niin, että ne ovat mahdollisimman samanlaiset mahdollistaen voiteiden ja hiontojen välisen erojen selvittämisen tarkasti.
Suomalaisesta suksihiontasysteemistä haetaan kilpailuetua
Lisäksi arvokisatoiminnassa on oma huoltoryhmien ulkopuolinen tiimi, joka kiertää tulevissa arvokisojen suorituspaikoissa tekemässä ennakkotestejä niin voiteluiden kuin kone- ja käsikuvioiden näkökulmasta.
Tätä työtä tukemaan aloitettiin kesällä 2023 olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan ja Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön yhteishanke. Kyseessä on Kainuun liiton päärahoittama EAKR-hanke, jossa ovat mukana Olympiakomitea, lumilajien lajiliitot sekä keskeiset suomalaiset voide- ja välinevalmistajat.
Hankkeessa kehitetään muun muassa suomalaista suksihiontasysteemiä. Omilla hiontakuvioilla pyritään saavuttamaan kilpailuetua muihin maihin nähden.
Hankkeeseen kuuluen Vuokatin yksikkö toteuttaa myös suksihuollon testitietokannan päivittämisen ja uudelleen toteuttamisen. Uudella ohjelmistolla helpotetaan tiedon keräämistä ja saavutettavuutta.
Tärkeää on, että tuotekehitys tällaisessa erityistehtävässä on omissa käsissä. Työpaketissa näkyy erinomaisesti Vuokatin liikuntateknologiayksikön osaaminen. Yksiköstä löytyy päteviä data- ja digiosaajia, joilla on hallussaan niin tietokanta- kuin sovelluskehitystyö. Lisäksi hankkeessa uudistetaan ja viedään suksihuollon koulutusmateriaali digitaalisille alustoille vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.
Tällä työllä Vuokatin liikuntateknologian yksikkö tukee tutkitulla tiedolla ja yhteistyöllä suomalaisen lumiurheilun menestystä ”From Science to Practice” -periaatteella.
Kirjoittaja Olli Ohtonen työskentelee kehittämispäällikkönä Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä Vuokatissa lumilajien huippu-urheiluun ja huippu-urheilun datastrategiaan liittyvissä hankkeissa. Työllään hän toimii linkkinä lumilajien huippu-urheilun tutkimuksen ja käytännön välissä. Ohtonen valmentaa olympiavoittaja Iivo Niskasta.
