Urheiluvalmennuksen koulutustarjonnan haasteet ja mahdollisuudet
Valmennusosaamisen kehittäminen on noussut suomalaisen urheilun keskeiseksi prioriteetiksi. Esimerkiksi Olympiakomitean toteuttamassa laajassa verkostokyselyssä johtamis- ja valmennusosaamisen kehittäminen korostui ensisijaisena tarpeena yhdessä tukijärjestelmien kehittämisen kanssa. JOUVA-hankkeen vastikään julkaistussa paneuduimme aiheeseen jatkuvan oppimisen ja alan koulutustarjonnan mahdollisuuksien näkökulmista.
Urheiluvalmennuksen koulutustarjonta on Suomessa laaja ja monimuotoinen. Eri koulutustasot ammatillisista perustutkinnoista ylempiin korkeakoulututkintoihin tarjoavat valmentajille mahdollisuuksia kehittää osaamistaan eri uravaiheissa. JOUVA-hankkeen selvitystyössä keväällä ja kesällä 2024 paikannettiin 18 urheiluvalmennuksen alan tutkintokoulutusta tarjoavaa koulutuksen järjestäjää. Kun tähän lisätään tutkintoa pienemmät opintokokonaisuudet ja lajien tuottama valmentajakoulutus, kokonaisuus on erittäin laaja ja moninainen.
Koulutusta ja osaamisen kehittämistä kaipaaville valmentajille on siis tarjolla lukuisia vaihtoehtoja. Tarjontaa on eri ikäisten valmentajille ja koulutustarjonta on maantieteellisesti kattavaa, mikä tekee siitä helposti saavutettavaa eri puolilla Suomea. Lisäksi erityisesti valmentajan ammattitutkinnoissa (VAT) tehdään runsaasti yhteistyötä lajien kanssa. Lähtökohtaisesti valmentajalle on siis tarjolla koulutusta, oli tarve millainen tahansa. Yksi harvoista JOUVA:n selvityksessä esiin nousseista puutteista koski aivan terävimmän huipputason valmentajia. Heitä parhaalla mahdollisella tavalla palvelevien koulutusten määrää kuvailtiin vähäiseksi.
Tarjonnan moninaisuudessa on vahvuuksien lisäksi myös varjopuolensa. Haasteeksi on osoittautunut se, että laajasta vaihtoehtojen tarjonnasta voi olla vaikeaa hahmottaa, mikä koulutus vastaa parhaiten kunkin valmentajan tarpeita. Hyödyllisiä koulutuksia voi jäädä käymättä, jos niiden olemassaolosta, sisällöistä tai eri koulutusten eroista ei tiedetä riittävästi.
Hyödyllisiä koulutuksia voi jäädä käymättä, jos niiden olemassaolosta, sisällöistä tai eri koulutusten eroista ei tiedetä riittävästi.
Koulutustarjonnan ilmeisessä hajanaisuudessa on kuitenkin myös hyviä puolia. Hajautettu koulutus ja koulutuksen järjestäjien autonomia mahdollistavat omalta osaltaan esimerkiksi sitä, että koulutuksen tarjoajat voivat profiloitua vahvuuksiensa mukaan. Tämä luo mahdollisuuksia monipuolisiin henkilökohtaisiin valintoihin, jotka tukevat valmentajien urapolkua. Joustavat mahdollisuudet, ilman suljettuja ovia, on myös suomalaisen koulutuspolitiikan mukaista.
Koulutustarjonnan moninaisuus voikin olla valmentajien etu, mutta se edellyttää sitä, että tarjonta tunnetaan riittävän hyvin. Erityisesti jatkuvan oppimisen näkökulmasta tärkeää on, että valmentajien uraohjaus toimii ja heitä osataan ohjata juuri niihin koulutuksiin, jotka palvelevat sen hetkisiä tarpeita. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta erityisen tärkeää olisi saada tutkintoa pienemmät koulutukset laajaan tietoisuuteen. Siis juuri ne koulutukset, joiden tunnettuus on usein kaikkein heikointa, mutta jotka voisivat sopia valmentajien arkeen kaikkein parhaimmin.
Paljon on kiinni siitä, miten eri koulutuksen järjestäjien ja urheiluorganisaatioiden yhteistyö toimii. Valmentajien oma aktiivisuus luo pohjan kouluttautumiselle, mutta merkitystä on muullakin kuin heidän googlenkäyttötaidoillaan. Kun toisten tuottama koulutus tunnistetaan ja tunnustetaan, kasvavat myös todennäköisyydet sille, että valmentajat päätyvät heille sopivimpiin koulutuksiin.
Valmentajien oma aktiivisuus luo pohjan kouluttautumiselle, mutta merkitystä on muullakin kuin heidän googlenkäyttötaidoillaan.
Verkostosta voimaa – Jatkuva oppiminen urheiluvalmennuksen alalla (JOUVA) on Jyväskylän yliopiston johtama ryhmähanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR+). Osatoteuttajina hankkeessa ovat mukana Urhea-säätiö ja Kolmen kampuksen urheiluopisto. Hankkeessa rakennetaan urheiluvalmennuksen jatkuvan oppimisen strateginen verkosto ja kehitetään ammattivalmentajien jatkuvaa oppimista lisääviä toimintamalleja. Tässä blogisarjassa nostetaan esille urheiluvalmennuksen jatkuvan oppimisen ilmiöitä ja annetaan puheenvuoroja alan toimijoille.
³¢Ã¤³ó³Ù±ð±ð³Ù:
OECD. 2020. Education policy outlook in Finland. OECD education policy perspectives No. 14.
Olympiakomitea. 2024. Urheilun verkostopäivät Helsingissä: Yhteinen tulevaisuus – yhteinen vastuu. Olympiakomitea.fi. 8.10.2024. Viitattu 8.10.2024.
Rouvali, T., Kirjavainen, A., Hyvönen, P., Varjus, R., Kalpala, J., Koukku, N. & Ihalainen, J. 2024. Verkostoselvitys jatkuvasta oppimisesta urheiluvalmennuksessa: Urheiluvalmennuksen alan koulutuksen järjestäjien näkemyksiä ja kokemuksia. JYU Reports 47.
Valtioneuvosto. 2021. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:24.
