Työhyvinvointi itseisarvona – pitääkö aina puhua rahasta?
Markkinataloudessa tuloksen tekeminen on yrityksen elinehto ja sinällään tärkeä arvo. Tutkimusten perusteella on selvästi osoitettu yhteys työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välillä. Hyvinvoivat työntekijät saavat enemmän aikaan, ovat innovatiivisempia ja luovempia, sairastavat vähemmän ja palvelevat asiakkaitaan paremmin.
Kiistaa saadaan siitä paljonko työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa, ei siitä, tuottaako se.
Osallistuin Tampereen yliopiston Työn iloa ja tuloksellisuutta -juhlaseminaariin. Esityksissä työhyvinvoinnin yhteys tuloksellisuuteen nousi esiin sekä työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Mankan katsauksessa aikaisempiin tutkimuksiin että tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammen esittelemissä viimeaikaisissa työhyvinvoinnin tutkimuksissa.
Työhyvinvointi on itsessään arvokas asia
Seminaarin aikana mietin, miksi keskustelu pyörii koko ajan tuloksellisuuden ympärillä. Jos yhteys on näin selvä, miksi investointeja työhyvinvointiin täytyy aina perustella rahalla? Olisiko aika kypsä sille, että ajattelisimme työhyvinvointia itsestään arvokkaana asiana? Siksi, että työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää ja eettisesti oikein.
Hoivapalvelujen laatu on nyt suuri puheenaihe. Tärkeä asia vaatii julkista keskustelua arvovalinnoista ja eettisistä haasteista, joita työntekijät kohtaavat. Kuten tutkittuun tietoon pohjautuen tiedämme, myös hoivapalveluissa työntekijöiden hyvinvointi tuottaa.
Otetaan tilanteeseen uusi näkökulma ja mietitään mitä voimme tehdä, jotta hoitajat voivat paremmin työssään. Kysytään hoitajilta, mitkä asiat auttaisivat parantamaan heidän työhyvinvointiaan. Resurssien riittävyys nousee varmasti esiin, samoin hyvä johtaminen. Lisäksi voimme saada työpaikkakohtaisia isompia ja pienempiä asioita, joita parantamalla hoitajien työhyvinvointi lisääntyy.
Kun työhyvinvointi lisääntyy, näkyvät tulokset asiakkaille eli hoivaa tarvitseville vanhuksille hyvänä palveluna, toiminnan kehittämisenä ja loppujen lopuksi myös tuloksessa.
Tietoa työhyvinvoinnin kehittämisestä on, otetaan se käyttöön
Entä oma työhyvinvointini? Koen, että Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa on ilo olla töissä. Minulla on mahdollisuus vaikuttaa työhöni ja kehittymistäni tuetaan. Työyhteisössä tavoitteemme ovat selkeät ja toimimme niiden hyväksi jokainen omassa roolissamme - hyvässä yhteistyössä. Rehtorimme Keijo Hämäläinen haluaa tehdä yliopistostamme parhaiten voivan työpaikan ja palautti meille mahdollisuuden liikkua työajalla.
Yksikössämme on loistava työhyvinvointiryhmä, joka nostaa esiin tärkeitä asioita arkisen työhyvinvointimme kannalta ja järjestää meille teemaviikkoja, toimintaa ja tietoiskuja eri aiheista. Työhyvinvoinnista saa ja pitää puhua. Kun minä voin hyvin ja tunnen, että minun hyvinvoinnillani on merkitystä myös työnantajalle, saan varmasti enemmän aikaan. Ja sehän näkyy siellä kuuluisan viivan alla.
Marja-Liisa Manka mainitsi juhlaseminaarissa, että huolimatta laajasta tutkimus- ja koulutustyöstä, työolobarometrin mukaan työtä riittää. Tutkimustietoa on hyödynnettävä laajemmin. Opetus on hyvä tapa jakaa tietoa organisaatioille.
Me Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa olemme mukana tässä työssä. Autamme osaamisen kehittämisessä ja ymmärryksen lisäämisessä. Esimerkiksi oman työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä ovat hyödyllinen ja monipuolinen opintokokonaisuus. Siihen kuuluvan -jakson lisäksi teemoina ovat henkilöstöjohtaminen laajemmin, osaamisen kehittäminen, työn ja perheen yhteensovittaminen ja eettinen johtaminen. Näillä kaikilla on tutkitusti yhteys työhyvinvointiin organisaatioissa.
Työhyvinvoinnissa on kyse monitahoisesta asiasta, josta tiedetään jo paljon. Kehittämisessä ei ole kyse vain rahasta.
Piia Leppämäki
Yliopistonopettaja
Kauppatieteet, henkilöstöjohtaminen