Strateginen viestintä on osa informaatiopuolustusta – keskeinen tavoite on rakentaa yhtenäisyyttä ja luottamusta
Strateginen viestintä on työkalu, jolla voi vastata vihamieliseen informaatiopsykologiseen vaikuttamiseen sekä torjua ja ennaltaehkäistä sen vakavia seurauksia. Parhaimmillaan viestinnän keinoin voi rakentaa kognitiivista turvallisuutta niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisesti: onnistuneen strategisen viestinnän seurauksena disinformaation ja misinformaation uskominen ja levittäminen on epätodennäköisempää sekä luottamus viranomaisia ja muita instituutioita kohtaan korkeampaa.
Hybridivaikuttamisen keskeinen tavoite on horjuttaa viranomaisiin kohdistuvaa luottamusta ja hajottaa kansallista yhtenäisyyttä. Suomessa luottamus instituutioita kohtaan on perinteisesti ollut verrattain korkealla. Luottamus joihinkin instituutioihin on kuitenkin , ja luottamuksessa on . Luottamus ja yhtenäisyys ovat hyvin olennaisia henkisen kriisinkestävyyden kannalta, ja keskeinen tavoite strategisessa viestinnässä onkin viranomaisiin kohdistuvan luottamuksen sekä kansallisen yhtenäisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen.
Olennaista on tarjota riittävästi tietoa riittävän aikaisin
Strateginen viestintä on organisaation strategiaan perustuvaa tavoitteellista ja pitkäjänteistä viestintää. Suomen viranomaisten strategisen viestinnän tavoitteena on esimerkiksi vahvistaa viranomaisiin kohdistuvaa luottamusta, lisätä kansalaisten tietoa sekä ohjata kansalaisia toimimaan toivotulla tavalla. Käytännössä onnistunut strateginen viestintä koostuu esimerkiksi oikea-aikaisesta, saavutettavasta ja riittävästä tiedonvälityksestä, vuorovaikutuksesta sekä virheellisen tiedon oikaisemisesta asianmukaisin ja faktoihin perustuvin argumentein.
Koska virheellisen tiedon leviämistä on hyvin haastavaa hallita eivätkä oikaisut useinkaan tavoita yleisöä toivotulla tavalla, vihamielisen informaatiovaikuttamisen vakavien seurauksien torjuminen korostuu. Vaikuttamisen vakavien seurausten ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa olennaista on olla proaktiivinen, eli tarjota riittävästi tietoa riittävän aikaisin. Riittävyyden ja oikea-aikaisuuden lisäksi korostuu saavutettavuus: mikäli viestin on tarkoitus tavoittaa kaikki kansalaiset, täytyy viestiä eri kanavissa, eri kielillä ja eri tasoisesti.
Viranomaisten viestintää haastetaan monella tavalla, ja vaihtoehtoiset “totuudet” leviävät etenkin sosiaalisessa mediassa valitettavan tehokkaasti. Viestinnällisillä tyhjiöillä on tapana täyttyä spekulaatioilla ja tahallisella vääristelyllä, minkä vuoksi viranomaisten on syytä olla aktiivisia viestinnässään. Tilanteissa, joissa viranomaisilla on tietoa, jota kansalaisille ei syystä tai toisesta voi kertoa ainakaan heti, on olennaista ylläpitää viestinnällistä yhteyttä tiedotusvälineisiin ja kansalaisiin. Esimerkiksi lokakuussa 2023 tapahtuneesta Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken vuodosta ja sen tutkinnasta tiedotettiin pian ja säännöllisesti, vaikka viranomaistenkin käsitys tapahtuneesta oli vielä osin suppea ja vaikka kaikkea olemassa olevaa tietoa ei voinutkaan kertoa välittömästi julkisuuteen.
Luottamusta ja osallisuutta voi rakentaa viestinnän keinoin
Luottamus ei koskaan synny itsestään, vaan se pitää ansaita. Viestinnän näkökulmasta luottamuksen ansaitseminen tarkoittaa esimerkiksi läpinäkyvyyttä, johdonmukaisuutta, vuorovaikutteisuutta, tekojen ja sanojen yhdenmukaisuutta sekä sitä, että myös tehdyt virheet uskalletaan sanoa ääneen. Eriävät mielipiteet ja asiallinen debatti eivät itsessään välttämättä ole haitaksi, mutta viranomaisten keskinäinen ja julkinen kiistely harvoin rakentaa luottamusta. Viranomaisten strategisen viestinnän tulee myös aina perustua faktoihin, eikä se saa johtaa harhaan.
Vaikka sosiaalinen media polarisaatiota ja kuplautumista lisäävine algoritmeineen, trollitileineen ja botteineen haastaa monin tavoin viranomaisten viestintää, se tarjoaa myös valtavasti mahdollisuuksia strategiseen viestintään sekä sitä kautta luottamuksen ja osallisuuden rakentamiseen. Ajantasainen viestintä on mahdollista, ja monet viranomaiset ovat sosiaalisessa mediassa helpommin kansalaisten tavoitettavissa. Parhaimmillaan sosiaalinen media lisää myös osallisuuden kokemusta, mikä on keskeistä luottamuksen, yhteiskunnallisen vakauden ja kansallisen yhtenäisyyden kannalta.
