Somen käytön ja käyttämättömyyden jännite on uutta arkea
Mediakieltäytyjät-tutkimushankkeen syyskausi on ollut palkitsevaa aineistoanalyysin aikaa. Tutkimme hankkeessa sosiaalisen median ulkopuolelle jättäytymistä neljässä ryhmässä, jotka ovat korkeassa asemassa työskentelevät johtajat, kokeneet journalistit, oleskelulupaa odottavat maahanmuuttajat ja nuoret aikuiset. Järjestelmällisen analyysin kohteena on ensimmäisenä ollut johtajien haastatteluaineisto.
Tutkimuksen eteneminen analyysivaiheeseen on havainnollistanut meille yhä selvemmin, että somen käyttämättömyys on yhteiskunnallisiin rakenteisiin juurtuva ilmiö, jonka ääripäinä hahmottuvat vapaus valita some-ulkopuolisuus seurauksitta ja pakonkaltainen oleskelu somessa vastentahtoisesti. Näiden äärten väliin jää paljon arkista tasapainoilua somen käytön ja käyttämättömyyden jännitteessä. Yksilöiden ja perheiden lisäksi yhä useammat organisaatiot ja yhteisöt joutuvat pohtimaan some-läsnäolonsa tiheyttä ja luonnetta, sen tarkoitusta ja heijastevaikutuksia esimerkiksi henkilöstön hyvinvointiin. Sosiaalisen median varhaisempina vuosina korostettu somessa olemisen välttämättömyys ja luja luottamus sen myönteisiin vaikutuksiin olisivat nykyisin liian yksinkertaisia toimintaohjeita inhimillisesti, sosiaalisesti ja koko yhteiskunnan tasolla monimutkaiseksi osoittautuneeseen ilmiöön.
Mediakieltäytyjät-hankkeessa tarkastelemme somen ulkopuolella pysyttelevien kerrontaa kokonaistilanteen laajan analyysin kautta. Aineistomme osoittaa, että somen käyttämättömyys on medioiden kulutusta, digitaalisten alustojen käyttöä ja medianäkyvyyden kysymyksiä huomattavasti syvempi ilmiö. Somen käyttämättömyys näyttäytyy tutkimuksessamme vastavuoroisen yhteiskuntasuhteen piirteenä, jota yksilön lisäksi määrittelevät esimerkiksi sosiaaliset, poliittiset ja materiaaliset rakenteet.
Tällainen näkökulma on puuttunut aiemmasta tutkimuksesta, jossa somen käyttämättömyyttä on pitkälti lähestytty yksilön hyvinvointiin liittyvänä kysymyksenä: yksilön voimavarojen, ominaisuuksien, osaamattomuuden, haavoittuvuuden ja poliittisesti motivoituneen toiminnan kuten vastarinnan kautta. Mediakieltäytyjät-hankkeessa somen sisäpuolisuus ja ulkopuolisuus sen sijaan hahmottuvat osana yksilöjen, yhteisöjen ja yhteiskuntien suhdetta, jota jäsennämme digitaalisen osallisuuden tutkimuksen ja julkisuusteorioiden avulla.
Somen käyttämättömyys tuo esille yhteiskunnallisen kuulumisen rakenteita
Kesän ja syyskesän kuluessa keskustelimme tutkimushankkeestamme monissa eri yhteyksissä. Olemme esitelleet hanketta ensinnäkin tieteellisissä tilaisuuksissa, kuten median ja viestinnän tutkimuksen suurimpien maailmanlaajuisten järjestöjen konferensseissa. Näissä tapahtumissa on toisten tutkijoiden huomio kiinnittynyt hankkeemme uudenlaiseen (digitaalisen) osallisuuden rakenteelliseen ja julkisuusteoreettiseen otteeseen.
Toinen tärkeä kohderyhmä ovat olleet viestintätieteiden yliopisto-opiskelijat. Heidän kanssaan olemme pohtineet somekieltäytymistä ilmiönä, jonka tunnistaminen ja tutkiminen edellyttää vakiintuneiden tutkimusnäkökulmien kyseenalaistamista.
Kolmas olennainen keskustelukumppaneiden ryhmä ovat olleet journalistit, joiden työssä somen ja muun julkisuuden suhde on päivittäin läsnä. Kun kerroimme hankkeestamme päätoimittajille, virisi tilaisuudessa keskustelua ammattikuntien sisällä vallitsevista somen käyttöä koskevista odotuksista. Aineistomme sisältää kertomuksia somen käyttämättömyyden kätkemisestä työpaikalla. Somen ulkopuolelle jättäytyvä saattaa esimerkiksi tulkita toimivansa ammatillisten odotusten vastaisesti.
Somen ulkopuolella toteutuvat elämäntavat ja julkisuuden käytännöt ovat kuitenkin osa yhteiskunnallista todellisuutta siinä missä somen käyttökin. Havainto on tärkeä identiteetin ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksen kannalta, mutta myös osallisuuden toteutumisen arvioimiseksi. Julkista viestintää ja siihen kytkeytyviä osallisuuden ja poliittisen päätöksenteon käytäntöjä tulee toteuttaa ja kehittää myös niiden näkökulmista, jotka eivät somessa ole.
Tätä bloggausta kirjoittaessamme valmistaudumme 2. marraskuuta pidettävään Jyväskylän yliopiston yritys- ja sidosryhmäpäivään. Odotamme kohtaavamme päivän aikana valtion ja kuntien palveluissa työskenteleviä, poliittisia päättäjiä, yritysten ja julkisten organisaatioiden edustajia, opiskelijoita ja toisia tutkijoita. Somen käytön ja käyttämättömyyden jännite on aineistomme valossa ajankohtainen jokaiselle mainitulle ryhmälle.
Olet lämpimästi tervetullut seuraamaan puheenvuorojamme Jyväskylän Paviljongissa torstaina 2.11. klo 11.50–12.50 järjestettävään paneeliin, jonka nimi on Yhteiskunta, tutkimus ja tiede (halli C2, sali 3). Muina kellonaikoina löydät meidät posteripaikalta nro 9. Kuuntelemme mielellämme, mitä havaintoja ja ajatuksia somen käyttämättömyys herättää sinussa ja edustamallasi toimialalla ja millä tavalla voisimme tehdä yhteistyötä.
Toivottavasti nähdään yliopiston sidosryhmäpäivässä!
FT Leena Ripatti-Torniainen on ²Ñ±ð»å¾±²¹°ì¾±±ð±ô³Ùä²â³Ù²âÂáä³Ù-³ó²¹²Ô°ì°ì±ð±ð²Ô tutkijatohtori. VTT, apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lamberg johtaa hanketta, joka toteutetaan Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella rahoittamana.
