Ģ��ֱ��

Luonnon nykytila ja ympäristökeskustelu herättävät monenlaisia tunteita – onhan maailman tilanne tällä hetkellä monella tapaa hyvin epävarma. Ratkaisuistakaan ei aina olla samaa mieltä. Tiedeyhteisö on kuitenkin suhteellisen yksimielinen siitä, että monimutkaiset kestävyysongelmat vaativat useita samanaikaisia ratkaisuja kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Erilaisten ratkaisujen samanaikainen käyttö voisi lopulta tuottaa kumuloituvia luontohyötyjä.

Ympäristön muuttuminen koskettaa meistä kaikkia lähiluontomme välityksellä ja välillisesti esimerkiksi säätilojen epävakaistumisen kautta. Voimme ihan konkreettisesti havaita erilaisia muutoksia luonnossa liikkuessamme, mutta ymmärrys siitä, miksi muutokset tapahtuvat ja mitä ne oikeastaan tarkoittavat, on keskeistä ratkaisujen ymmärtämisessä.

Keitä olemme: Bio- ja ympäristötieteiden vastuuopettajia JYU avoimessa yliopistossa.
Mitä teemme avoimessa:opiskelijoiden ohjauksen lisäksi opetamme ja kehitämme bio- ja ympäristötieteiden perus- ja aineopintoja sekä ympäristö- ja kestävyysaiheisia jatkuvan oppimisen kursseja.
Työssämme on mahtavaa: toisilta oppiminen, yhteisöllisyys ja itselle merkityksellisten asioiden edistäminen.
Vapaa-ajallamme:molemmat neulomme ja ulkoilemme.
Pohdimme: miten voisimme toimia toinen toistemme opettajina eri oppimisympäristöissä?
Terveiset opiskelijoille:olkaa avoimia sen äärellä, mikä ei vielä ole tuttua, ja jakakaa rohkeasti omia ajatuksianne. Elämässä tapahtuu yllättäviä asioita, kun on valmis vaikuttamaan ja vaikuttumaan.

Luonnon havainnoinnista sen ymmärtämiseen

Eräs tärkeä taito, jota jokainen meistä voi harjoitella on luonnon havainnointi. Koska etenkin Suomessa luonto on pääasiassa lähellä, voimme halutessamme tehdä tutkimusretkiä metsään tai muihin luonnonympäristöihin. Liikkuessamme luonnossa meillä on mahdollisuus tehdä kiinnostavia havaintoja erilaisista lajeista ja niiden elinympäristöistä.

Paitsi että luonnon havainnoiminen on arvokasta, niin on myös sen pohtiminen, mitä tekemämme havainnot tarkoittavat luonnon kannalta; toisin sanoen, miten tulkitsemme tekemiämme havaintoja. Esimerkiksi lajien uhanalaisuusluokitukset saattavat tuntua yllättäviltä, jos oman ajattelun perustaa vain lähiluonnon havainnoille; näkeehän varpusia jatkuvasti kotikaupunkini puistoissa. Edellä esitetty voi olla yhtä lailla totta kuin se, että varpunen on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Varpunen pesii ja sitä tavataan edelleen melko runsaana Suomessa, mutta sen uhanalaisuusluokitus perustuu pidemmän aikavälin trendiin, joka osoittaa varpusen populaatioiden pienentyneen yli 70 % vuoden 1980-tasosta.

Jos salapoliisin tehtävä tuntuu liian vaikealta, voi asiaa ihan opiskella avoimessa yliopistossa, jossa opetus perustuu tutkittuun tietoon.

Uhanalaistumisen tarkkoja syitä ei tiedetä, mutta sillä uskotaan olevan tekemistä varpusen suosimien elinympäristöjen, etenkin maatalousympäristöjen, muutosten kanssa. Siispä ennen kuin kiirehdimme tekemään johtopäätöksiä omien havaintojemme pohjalta, meidän olisi hyvä leikkiä hieman salapoliisia, ja selvittää, miten lajien tilaa on tutkittu ja millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Tai jos salapoliisin tehtävä tuntuu liian vaikealta, voi asiaa ihan opiskella avoimessa yliopistossa, jossa opetus perustuu tutkittuun tietoon.

Sinun havaintosi voivat edistää tutkijoiden työtä

Tieteen tekemiseen voi myös jokainen itse osallistua kansalaisena. Kansalaistiede on vaikuttavaa sekä oman itsensä kannalta että yhteiskunnallisesti. Yhteiskunnallisesti kansalaisten havainnot luonnosta täydentävät viranomaisten rajallisilla resursseilla tehtäviä selvityksiä lajien esiintymisestä. Toisaalta kansalaistiede mahdollistaa itselle uuden oppimista, luontosuhteen tiivistämistä ja kollektiivisesti hyvää tekevän harrastuksen.  

Luonnon havainnointi ja itseä ympäröivien asioiden ja ilmiöiden syvällisempi ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia sekä ymmärtämään planeettamme ainutlaatuisuuden.

Luontosuhdetta voi tuntua haastavalta ylläpitää kaupungeissa ja hektisessä arjessa, mutta lopulta se ei vaadi erämaahan vetäytymistä. Esimerkiksi pysähtyminen kävelylenkillä tarkkailemaan lähijärven tai -metsän ympäristöstä löytyviä eläimiä ja kasveja tai kuuntelemaan lintujen laulua voi lisätä arjen tyytyväisyyttä. Meitä opettajia se ainakin auttaa hahmottamaan itsensä vain pienen pienenä osana tätä ihmeellistä ja sellaisenaan arvokasta kokonaisuutta, joka on kaikki elämä maapallolla.

Tieto tukee havaintojen tekemistä

Havaintojen tekemiseen luonnosta on nykyään tarjolla monia keinoja. Vihkoa ja kynää ei kaikilla välttämättä ole kävelylenkillä taskussa, mutta puhelin useimmilta löytyy - alle on listattu muutamia mobiilisovelluksia ja verkkosivuja, joiden avulla kerätään dataa ympäristöntutkimuksen edistämiseksi. Omaa luonto-osaamistaan voi syventää myös lukuisilla avoimen yliopiston opintojaksoilla.  

Me opettajina kannustamme kaikkia osallistumaan niin kansalaistieteen edistämiseen kuin itsensä sivistämiseen ja asioiden ymmärtämiseen hieman laajemmasta näkökulmasta. Luonto ei ole vain yksittäisiä lajeja, vaan puhutaan fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista rakenteista ja prosesseista. Luonnon havainnointi ja itseä ympäröivien asioiden ja ilmiöiden syvällisempi ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia sekä ymmärtämään planeettamme ainutlaatuisuuden. Kaikki on lopulta riippuvaista monimuotoisesta luonnosta ja toimivista ekosysteemeistä.