Mediakieltäytyjät: ääri-ilmiöstä arki-ilmiöksi?
Mediakieltäytyjät on pysäyttävä sana tilanteessa, jossa yksityinen ja yhteinen elämä mieltyy median ja erityisesti sosiaalisen median kautta välitettävänä elämänä. Somessa olemisesta on ehtinyt kehittyä oletus, josta sivuun jättäytyminen herättää selittämisen tarpeen. Aktiivisuus somessa nähdään niin suositeltavana, että se näyttäytyy monissa tilanteissa velvollisuutena ja jopa pakkona.
Yhteiskunnassa on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka elävät sosiaalisen median ulkopuolella. Tutkimuksissa on tehty heihin liittyen kaksi päähavaintoa. Tutkijat ovat ensinnäkin tunnistaneet monenlaisia esteitä sosiaalisen median käytölle, esimerkiksi tietoverkkojen, laitteiden ja osaamisen puutteita tai kynnyksinä näyttäytyviä ennakkokäsityksiä itsestä ja muista. Tutkimuksista välittyy viesti, että jos esteitä onnistuttaisiin madaltamaan, nämäkin ihmiset voisivat liittyä someen.
Datayhteiskuntaa kriittisesti tarkastelevissa tutkimuksissa on korostettu hyvin toisenlaista näkökulmaa. Näissä tutkimuksissa somesta kieltäytyminen on nähty tietoisena kansalaisuuden tekona, toisinajatteluna ja vastarintana somessa tapahtuvalle yksityisyyden menettämiselle ja alustojen ja mediayhtiöiden vallalle. Sellaiseen kannanottoon ja irtiottoon on tutkijoiden arvion mukaan kuitenkin mahdollisuus lähinnä vain etuoikeutetuimmilla ihmisillä, jotka voivat olla varmoja selviytymisestään ja menestymisestään ilman digitaalisen näkyvyyden tukea.
Vakiintuneet tutkimusnäkökulmat tuntuvat siis kuvaavan somesta poissa olemisen äärimmäisiä muotoja. Samalla tutkimukset tulevat itse ylläpitäneeksi vaikutelmaa siitä, että somessa oleminen on normi ja somen ulkopuolisuus poikkeuksellista.
Yhteiskuntaa ja julkisuutta ei voi kaventaa pelkäksi somessa tapahtuvaksi toiminnaksi.
Kun aloimme suunnitella Mediakieltäytyjät-tutkimushanketta, halusimme tarkastella elämää sosiaalisen median ulkopuolella avoimemmasta näkökulmasta. Tavoitteemme oli saada esiin monenlaisia elämäntapoja ja tilanteita, joissa somesta poissa oleminen on ihmisille mielekäs tai muihin vaihtoehtoihin nähden paremmalta tuntuva ratkaisu. Journalismin, median ja viestinnän tutkijoina halusimme tarkastella, millä tavoilla somen ulkopuolella elävät ihmiset tuntevat osallisuutta yhteiskuntaan ja parhaillaan käytäviin yhteisiin keskusteluihin. Tämä näkökulma on julkisuudentutkimuksen ytimessä.
Mediakieltäytyjät-hankkeessa kokoamme kertomuksia neljästä ryhmästä Suomessa. Sosiaalisen median ulkopuolella olevat journalistit ja korkeassa asemassa olevat johtajat murtavat käsityksen siitä, että poissaolo somesta aiheutuisi ulkoisista tai vähäiseen osaamiseen liittyvistä esteistä. Ryhmien olemassaolo osoittaa, että ulkopuolisuus somesta voidaan valita silloinkin, kun työn keskeiset piirteet tuntuisivat sitä edellyttävän. Somettomien oleskelulupaa odottavien kertomuksista avautuu näkymiä, joiden olemassaoloa ei muisteta tai edes tunnisteta. Somettomat nuoret aikuiset sanoittavat yhteiskunnalle ja julkisuuksille tulevaisuutta, joka voi onnistua yllättämään.
Aiempi tutkimus osoittaa, että yksilöt kokevat digitaalisessa mediassa ja someympäristöissä ahdistusta ja ovat samalla hyvin epätietoisia somejättien toiminnasta. On yhä epätodennäköisempää, että kuulluksi tulemisen kokemus ja osallisuus julkisessa elämässä tapahtuisi vain tarkasti suunniteltujen ja suodatettujen somesisältöjen maailmassa. Yhteiskuntaa ja julkisuutta ei voi kaventaa pelkäksi sosiaalisessa mediassa tapahtuvaksi toiminnaksi. Mediakieltäytyjät-tutkimushankkeemme tekee näkyväksi, että ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta, toimivat, muodostavat mielipiteitä ja vaikuttavat somen ulkopuolella. Mediakieltäytyminen on muuttumassa ääri-ilmiöstä arki-ilmiöksi.
Tutkimuskirjallisuutta:
Büchi, M. & Hargittai, E. (2022). . Social Media + Society 8(1).
Hesselbreth, P. (2018). . New Media & Society 20(5).
Nguyen, M.H. (2021). . Mass Communication and Society 24(6).
Ripatti-Torniainen, L. (2018). . Higher Education: The International Journal of Higher Education Research 75(6).
Syvertsen, T. & Enli, G. (2020). . Convergence 26(5–6).
Talvitie-Lamberg K., Lehtinen, V. & Valtonen, S. (2022). . New media & society. Toistaiseksi luettavissa vain digitaalisena.
Vanden Abeele, M. M. & Mohr, V. (2021). . Convergence 27(6).
