Masennusoireet ja heikko fyysinen terveys digisyrjäytymisen riskitekijöitä ikääntyvillä venäjänkielisillä maahanmuuttajilla
50 vuotta täyttäneiden Suomessa asuvien venäjänkielisten hyvinvoinnista, terveydestä ja elinoloista, mukaan lukien digiteknologian käytöstä, on kerätty tietoa laajalla CHARM-kyselytutkimuksella. Kesäkuussa 2021 julkaistiin ensimmäinen ko. aineistoon pohjautuva artikkeli . Tutkimuksessa selvitettiin masennusoireiden ja itsearvioidun terveyden yhteyttä digiteknologian käyttämiseen. Havaittiin, että masennusoireet sekä heikko fyysinen terveys lisäävät todennäköisyyttä olla käyttämättä internetiä päivittäin ja olla käyttämättä älypuhelinta lainkaan. Tutkittiin myös, miten terveys on yhteydessä erilaisiin tapoihin käyttää internetiä ja havaittiin, että masennusoireet lisäävät todennäköisyyttä olla käyttämättä sosiaalista mediaa.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että terveys on yhteydessä digiteknologian käyttöön. Tuore CHARM-aineistoon pohjautuva tutkimus tuo aihepiiriin uutta tietoa yhtäältä keskittymällä ikääntyviin maahanmuuttajiin, toisaalta huomioimalla internetin käyttämisen eri ulottuvuuksia, kuten käyttääkö somea tai käyttääkö internetiä esimerkiksi henkilökohtaisten terveysasioiden hoitamiseen (Omakanta).
Tutkimustulokset osoittivat, että ikääntyvillä venäjänkielisillä maahanmuuttajilla masennusoireet ja heikko terveys liittyivät pienempään todennäköisyyteen käyttää digiteknologiaa. Niillä henkilöillä, jotka raportoivat masennusoireista oli suurempi todennäköisyys olla käyttämättä internetiä päivittäin. Kun tarkasteltiin internetin käyttöä tarkemmin, havaittiin, että masennusoireet lisäävät todennäköisyyttä olla käyttämättä sosiaalista mediaa. Älypuhelimen käyttöön masennusoireilla oli selkeä yhteys siten, että masennusoireet lisäävät todennäköisyyttä olla käyttämättä älypuhelinta.
Myös heikko fyysinen terveys lisäsi todennäköisyyttä olla käyttämättä digiteknologiaa. Henkilöt, jotka arvioivat terveydentilansa heikoksi, olivat todennäköisemmin niitä, jotka eivät käyttäneet internetiä päivittäin. Fyysisen terveyden yhteys internetin käytön eri ulottuvuuksiin ei ollut tilastollisesti merkitsevä tässä tutkimuksessa. Sen sijaan heikko fyysinen terveys lisäsi todennäköisyyttä, että henkilö ei käytä älypuhelinta.
Tutkimus vahvisti aiemmat tulokset siitä, että digiteknologian käyttö on oleellinen osa myös vanhempien ihmisten elämää. Suomessa asuvista venäjänkielisistä 50–64-vuotiaista 94 % käyttää internetiä päivittäin ja 92 % käyttää älypuhelinta. 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista 77 % käyttää internetiä päivittäin ja 72 % käyttää älypuhelinta. Huomionavoista on se, että näiden kahden ikäryhmän välillä on suuri ero digiteknologian käytössä. Selkeä ero digiteknologian käytössä on myös niiden välillä, joilla on huono psyykkinen ja fyysinen terveys verrattuna niihin, joiden terveys on hyvä. Tuoreet tutkimustulokset tekevät siis näkyväksi, että ikääntyvien maahanmuuttajien keskuudessa digitaalista kuilua aiheuttaa iän lisäksi myös terveyserot.
Tarvitaan pitkittäistutkimuksia täsmentämään mekanismeja, joihin digiteknologian käytön ja terveyden väliset yhteydet perustuvat. Nyt on jo kuitenkin selvää, että tutkittuun tietoon perustuvilla digitaalisen osallisuuden strategioilla ja poliittisilla toimenpiteillä on kiire, sillä monet palvelut ovat nopeasti siirtymässä pääasiassa tai kokonaan internetiin. Tässä esitellyt tutkimustulokset tuovat uutta tietoa digiteknologian käytöstä ikääntyvien maahanmuuttajien osalta, joka on yksi niistä väestöryhmistä, joiden tasavertaisuuteen ja palveluiden saatavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.