Marja-Leena Laakso: Yliopiston on löydettävä uusia tapoja tuoda yliopisto-opiskelu yhä useamman ulottuville
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala totesi lukuvuoden avajaispuheessaan, että ei ole realistinen.
Kyse ei ole siitä, etteivätkö suomalaisnuoret enää olisi kiinnostuneita korkeakoulutuksesta: keväällä 2023 korkeakoulujen toisessa yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jäi 89 700 henkeä eli 63 prosenttia hakijoista. Suomalaisten koulutustaso on jäänyt jälkeen verrokkimaista. Mikäli haluamme työvoimamme olevan tulevaisuudessa entistä koulutetumpaa, koulutuspaikkojen lisääminen korkeakouluihin on yksi kivi, jota ei voi jättää kääntämättä.
Jatkuva oppiminen nostaa maamme koulutustasoa
Tutkintokoulutukset eivät ole ainoa tapa nostaa osaamistasoa, varsinkin kun tarkastellaan koko työikäistä väestöä.
Osaamisen kehittäminen läpi iän on laajasti jaettu, jalo tavoite. Kansallinen kilpailukykymme on riippuvainen osaavasta työvoimasta, joka kykenee ajattelemaan rohkeasti, innovoimaan uutta ja omaksumaan taitoja joustavasti työuran eri vaiheissa.
Panostukset jatkuvaan oppimiseen eli joustavaan työuran aikaiseen lisäkoulutukseen ovat välttämättömiä.
Jyväskylän yliopistossa tämä on keskeinen strateginen tavoite. Joustavasti asiantuntijuutta kehittävä avoin yliopisto sekä erilaisten organisaatioiden tarpeita palvelevat täydennys- ja tilauskoulutukset muodostavat jatkossa yhä merkittävämmän osan yliopiston koulutustarjontaa. Tutkimus- kehitys- ja innovaatiopalvelut (TKI) ja koulutukset kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä.
Yliopiston sivistystehtävä muuttuvassa maailmassa
Sivistys ja koulutus kuuluvat kaikille. Ne ovat yhteiskunnan osaamista ja hyvinvointia eteenpäin vievä voima. Jyväskylän yliopistolle tämä on tärkeä arvo: missionamme on olla vaikuttava sivistysyliopisto.
Jyväskylän yliopisto on ollut sivistyksen puolella ja edistänyt tasa-arvoa, rohkeutta, keskustelua ja empatiaa jo 160 vuoden ajan.
Mikä on näiden arvojen rooli muuttuvassa maailmassa? Ja missä määrin yliopiston sivistystehtävä on mahdollista yhdistää työelämän nopeasti muuttuvien ja uudistuvien osaamistarpeiden kanssa?
Yhteiskunnallista keskustelua hallitsee talouspuhe. Yliopiston kolme tehtävää – tieteellinen tutkimus, tutkimukseen perustuva opetus ja ympäröivän yhteiskunnan palveleminen – vaativat muunkin kuin taloudellisen viitekehyksen huomioimista. Sivistyksellä on itseisarvo.
Koulutus kuuluu kaikille
Kaikilla yhteiskunnassamme ei ole yhtäläiset lähtökohdat kouluttautumiseen. Moni mieltää yliopiston ulossulkevaksi ja omalle elämänpolulle vieraaksi. Yliopiston on suhtauduttava vakavasti koulutuksen saavutettavuuden haasteeseen ja vaalittava laadukasta, tutkimukseen perustuvaa opetusta.
Korkeatasoinen tiede on yliopiston kaiken toiminnan perusta.
Samaan aikaan yliopiston on ympäröivää yhteiskuntaa palvellakseen seurattava aikaa ja väestön osaamisen kehittämisen tarpeita.
On tarpeen löytää uudenlaisia tapoja tuoda yliopisto-opiskelu yhä useamman ulottuville, myös heidän, jotka eivät aiemmin olisi ajatelleet yliopiston olevan heitä varten.
Sivistyksen, tutkitun tiedon ja demokratian puolestapuhujana yliopiston tulee olla ketterä kestävän osaamisen ja koulutuksen kehittäjä. Merkityksellisten asioiden opiskelun pitää sopia osaksi erilaisten ihmisten arkea, moninaisissa elämäntilanteissa.
Kirjoittaja Marja-Leena Laakso työskentelee koulutuksesta vastaavana vararehtorina Jyväskylän yliopistossa.
