Kuunteletko verkkokeskustelussa? Saat tietoa, iloa ja osallisuutta
Niin kyllähän sitä odottaa, että kun sinne kirjoittaa, että joku siihen vastaisi jollakin lailla, että on huomattu se viesti.
Kuunteleminen on tärkeä osa vuorovaikutusta myös verkossa opiskeltaessa. Olemme tutkineet kuuntelemista ja kuulluksi tulemista kirjoitetuissa verkkokeskusteluissa. Tässä blogissa esitetyt sitaatit ovat aitoja opiskelijoiden kertomia kokemuksia tutkimusaineistostamme.
Kirjoitetun tekstin äärellä ei ihan ensimäiseksi tule ajatelleeksi kuuntelemista, mutta tärkeää se on sielläkin. Tärkeää on myös tehdä näkyväksi viestin lähettäjälle, että olen kuunnellut. Miten opiskelijana osoitan kuunnelleeni toisen kirjoittaman viestin ja mistä syntyy kuulluksi tulemisen kokemus verkkokeskustelussa?
Ajatusten kuuntelua ja reflektointia
Verkkokeskustelu on erinomainen mahdollisuus kuunnella kanssaopiskelijoita ja rakentaa heidän kanssaan yhteistä näkemystä. Verkkokeskusteluissa kuunnellaan puheen sijaan toisten kirjoittamia ajatuksia.
Eriaikaisessa, kirjoittamalla käydyssä verkkokeskustelussa on aikaa ajatella ennen vastaamista. Voin rauhassa kuunnella ja reflektoida käytyä keskustelua ja päättää sen jälkeen, miten ja millaisin puheenvuoroin osallistun keskusteluun.
Viesteihin vastaaminen sekä viestin sisältö ja tyyli tekevät kuuntelemisen toisille opiskelijoille näkyväksi.
Ehkä siinä on semmoinen pieni kauhun sekainen tunne hetken aikaa, että äöä toiset kommentoi tai ajattelee mun ajatuksista, että meninkö ajattelemaan ihan täysin pieleen tai olenko ä ihan sivuraiteilla.
Tulen kuulluksi, olen osa opiskelijaryhää
Haastattelimme tutkimuksessamme opiskelijaryhmiä. Havaitsimme, että reagointi ja palaute omiin viesteihin oli tärkeää, sillä vain se toi kuulluksi tulemisen kokemuksen. Saadut kommentit vahvistivat omaa ymärrystä tai toivat uusia näkökulmia.
Vastausten saaminen viesteihin herätti tiedostamaan myös omien kommentointien merkityksen toisille opiskelijoille. Eräs opiskelija kertoi, että kun oli itse saanut rakentavaa palautetta, sitä halusi jakaa myös toisille.
Viestien lähettämiseen ja palautteen saamiseen liittyi myös monia tunteita. Opiskelijat odottivat jännityksellä, miten toiset opiskelijat vastasivat tai reagoivat heidän kirjoittamiinsa viesteihin. Omien viestien huomiointi toi iloa, hyvää ”fiilistä” ja myös tunteen siitä, että oli osa opiskelijaryhää.
Saadut kommentit motivoivat myös jatkamaan keskustelua. Kommenttien äärää tärkeämpää oli niiden sisältö ja se, kuinka niiden koettiin edistävän oppimista.
Mulle se toi ihan totaalisesti sen, että hei, täällä joku kuuntelee minua, minä kuuntelen muita eikä vaan sitä, että täällä ä näitä omia ajatuksiani piiperrän paperille.
Edistäisitkö opiskeluhyvinvointia vastaamalla?
Miksi on tärkeää osoittaa kuunnelleensa toisen kirjoittamia viestejä? Tutkimusten mukaan viestien myönteinen sävy lisää verkkokeskustelujen osallistumisaktiivisuutta.
Kokemus kuulluksi tulemisesta lisää myös uskoa omaan ajatteluun ja osaamiseen. Se vahvistaa omaa verkko-opiskelijan identiteettiä ja luo kokemuksen verkko-opiskeluyhteisön jäsenyydestä.
Voisinko edistää omilla verkkokeskusteluvastauksillani muiden opiskeluhyvinvointia ja vähentää ulkopuolelle jäämisen kokemusta?
Tavallaan osallinen olo kun on vastattu siihen omaan tekstiin tai nostettu sieltä joku näkökulma, että on siinä keskustelussa mukana.
Kirjoittamalla verkossa käyty keskustelu on kokemuksemme mukaan hyvä oppimisen muoto. Se avaa mahdollisuuden keskustella yhdessä erilaisista taustoista tulevien opiskelijakollegoiden kanssa kiinnostavista asioista ja löytää uusia näkökulmia. Samalla voi opiskella toisia kunnioittavaa, sivistynyttä keskustelukulttuuria.
