Ģ��ֱ��

. Videossa sen katsojan aivojen varoitetaan olevan jatkuvan hyökkäyksen kohteena, ja liittokunnan vastustajien kerrotaan pyrkivän vaikuttamaan yksilöiden ja kansakuntien käytökseen ja uskomuksiin. Taustalla vilkkuu kryptisiä videoleikkeitä Venäjän johtajista ja samallavideolla todetaan, että liittokunnan vastustajat pyrkivät rapauttamaan länsimaisia arvoja ja tuhoamaan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen. Mahtipontisen musiikin pauhatessa kerrotaan NATO:n tarpeesta suojella arvojamme ja elämäntapaamme kognitiivisilta uhilta. Video on pohjustusta NATO:n uudelle kognitiivisen sodankäynnin konseptille, joka julkaistaan vuoden 2024 aikana. Mistä kognitiivisessa sodankäynnissä on oikeastaan kyse?  

Sekä lännessä että idässä on yleistynyt käsitys, jossa kognitio ja ihmismieli nähdään yhtenä uuden ajan merkittävimpänä taistelukenttänä. Kognitiolla tarkoitetaan ihmisen tiedonkäsittelyn prosesseja, joilla aistien kautta saatua tietoa käsitellään, varastoidaan, palautetaan muistiin ja käytetään. Kognitiivisia prosesseja, kuten havaitseminen, ajattelu, oppiminen, muisti ja tarkkaavuus, ohjaa aivojen toiminta sekä ihmisen mielensisällöt. Kognitioon perustuu ihmisen kyky käsitellä ja ymmärtää tietoa sekä hahmottaa ympärillä olevaa maailmaa. Kognitio on myös kaiken toiminnan taustalla. 

Kognitiivisen sodankäynnin tavoitteena on halvaannuttaa ja horjuttaa vihollinen vaikuttaen kohteen ajatteluun. Hyökkäävä osapuoli voi pyrkiä herättämään kohteessaan tunteita, häiritä kohteen ajattelua tai harhauttamaan kohteen toimintaa. Keskeisenä ajatuksena on, että vastustaja saadaan manipuloimalla muuttamaan uskomuksiaan ja käyttäytymistään haluttuun suuntaan.  

Kognitiivisen sodankäynnin keinovalikoima on laaja. Se pitää sisällään mm. erilaisia hybridi- ja kybersodankäynnin menetelmiä. Esimerkiksi Ukraina on ollut vuodesta 2014 alkaen kokonaisvaltaisen kognitiivisen sodankäynnin kohteena. Venäjän “pienten vihreiden miesten” suorittama Krimin valtaus pyrki häivyttämään Venäjän vastuuta, sekä hämmentämään kansainvälistä yhteisöä. Samanaikaisesti sosiaalinen media täyttyi trollien ja bottien suoltamasta disinformaatiosta ja propagandasta, sekä ajoittain jopa ristiriitaisista venäläisistä narratiiveista. Sosiaalisen median lisäksi propagandaa lähetettiin suoraan tekstiviestitse rintamalla olevien ukrainalaissotilaiden puhelimiin. Ukrainalaisten taistelutahdon murenemiseen tähtäävät tekstiviestit varoittivat tulevasta tuhosta sekä raportoivat Ukrainan sodanjohdon pettäneen rivisotilaat. Ukrainan tapaus näyttää käytännössä sen, että kognitiivinen sodankäynti ei kohdistu vain päätöksentekijöihin, vaan myös laajasti koko kansaan. Suomessakaan emme voi sivuuttaa tätä ilmiötä, sillä esimerkiksi Venäjän hybridioperaatiot Suomea vastaan loppuvuodesta 2023, kuten Balticconnector-kaasuputken katkaiseminen ja turvapaikanhakijoiden ohjaaminen itärajalle, voidaan tulkita kognitiiviseksi sodankäynniksi. Operaatioiden mahdollisena tavoitteena oli vahingoittaa Suomen maakuvaa, herättää Suomessa epävarmuutta ja pelkoa, sekä samalla testata Suomen ja NATO:n reagointi- ja toimintakykyä. Vastaavaa vaikuttamista kohdistuu yhä useampaan liittolaiseemme yhä useammalla rintamalla.  

Kognitiivinen sodankäynti pyrkii käyttämään hyväksi ihmismielen luontaisia haavoittuvuuksia ja ajattelun vinoumia. Onnistunut kognitiivinen sodankäynti heikentää tai jopa tuhoaa vastustajan toimintakyvyn. Taustalla oleva tavoite nojaa kiinalaisen sotateoreetikon Sun Tzun ikivanhaan ajatukseen, jossa sotataidon mestari on se, joka onnistuu päihittämään vastustajansa ilman taistelua. Kognitiivinen sodankäynti voidaan nähdä eräänlaisena joustavana yhdistelmänä psykologista sodankäyntiä, informaatiopsykologista vaikuttamista sekä kybersodankäyntiä.  

Pääosin digitaalisessa toimintaympäristössä tapahtuvassa kognitiivisessa sodankäynnissä hyödynnetään yhä useammin modernia teknologiaa, kuten tekoälyä, jota käytetään oman toiminnan vahvistajana ja levittäjänä. Tekoälyä hyödyntämällä voidaan tuottaa ja levittää mis- ja disinformaatiota yhä nopeammin ja tehokkaammin. Aidonoloiset ja alati kehittyvät deepfaket eli syvävaleet ovat tehokas tapa vaikuttaa kohteeseen.   

Syvävaleissa alkuperäistä videomateriaalia luodaan keinotekoisesti, jolloin voidaan tuottaa aidolta näyttäviä videoita, joissa esiintyvät ihmiset voivat näyttää tekevän asioita tai puhuvan asioista, joita he eivät oikeasti ole tehneet tai sanoneet. Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alettua helmikuussa 2022, ilmaantui pian internetiin syväväärennöksellä tehty video, jossa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoittaa maan ja armeijan antautuneen. 

NATO ei ole ajattelussaan yksin. Venäläisessä ajattelussa kognitiivinen sodankäynti linkittyy vahvasti harhauttamisen oppiin (maskirovka) sekä refleksiivisen kontrollin teoriaan. Reflektiivisessä kontrollissa kohdetta (usein vihollisen päätöksentekijä) pyritään huijaamaan tekemään Venäjälle edullisia päätöksiä – vaihtoehtoisesti voidaan pyrkiä estämään päätöksenteko tai hidastamaan sitä. Kiinalaisessa ajattelussa kognitiivisen sodankäynnin katsotaan olevan osa uutta tulevaisuuden “älyllistyneen sodan” konseptia. 

Kognition hallitseminen on tulevaisuudessa yhä keskeisempi osa suurvaltojen välistä valtakamppailua. Suurvallat pyrkivät tulevaisuudessa teknologian avulla manipuloimaan kognitiota, lamauttaakseen vastustajansa tai kehittääkseen kognitiivista kyvykkyyttään. Tänä vuonna julkaistava NATO:n kognitiivisen sodankäynnin konsepti tullaan integroimaan liittokunnan toimintaan mukaan, ja täten se heijastuu suoraan Suomeen.  

Suomessakin on syytä olla valmiina uudenlaiseen sotaan ja ymmärtää paremmin yhteiskuntamme ja yksilöidemme heikkoudet ja vahvuudet. Kansallista ymmärrystä on myös entisestään lisättävä digitaalisen yhteiskunnan tuomista uusista vaaroista, jotta voimme suojautua vihamieliseltä vaikuttamiselta. Kyse ei ole enää synkästä scifistä, vaan tulevaisuuden turvallisuuden varmistamisesta ymmärtämällä ja vastaamalla kognitiivisiin haasteisiin.