Ä¢¹½Ö±²¥

Kevättalvella 2020 tuskin kukaan olisi aavistanut sitä, mitä tulevat kuukaudet toisivat tullessaan. Kun rajoitukset ja sulut (STM 2021; AVI 2021) hiipivät arkeemme, moni meistä huomasi viettävänsä aikaa lähinnä kotona tai sen lähipiirissä. Itse istuin työpäivinä korvat kuumina kuulokkeet päässä ’zoomissa’ ja iltaisin huristelin uudella pyörälläni pitkin autioita hiekkateitä. Monen muun tavoin etsin vaihtelua fiktion maailmasta tai lähimetsän hiljaisuudesta (YLE 2020a; YLE 2020b). Kaipasin valmiita lounaita ja haaveilin pitkistä illallisista. Piknik-tapaamisista tuli uusi hitti – kun kyläilemään ei voinut mennä, vaihtoehdoksi jäivät satunnaiset jutusteluhetket puistoissa ja pihamailla.

Uskon, että moni muukin jakaa ajatuksen siitä, että vaikka elämä tuntui monin tavoin jatkuvan ennallaan, jotain oli kuitenkin jotenkin pois radaltaan. Tätä kokemusta voi lähestyä arjen käsitteen kautta: arki on nimittäin juuri jotain sellaista, jota ei tietoisesti katsota eikä sen tarkemmin määritellä. Se soljuu yleensä omalla painollaan ja tuntuu ehkä luonteenomaisesti jopa vähän tylsältä. Se tulee tunnistetuksi ja huomionarvoiseksi oikeastaan vasta sen jälkeen, kun se jää jollakin tapaa vaillinaisiksi tai sen osaset uupumaan kokonaan. (ks. esim. Jokinen 2005.)

Usein sanotaan, että vasta murrokset ja poikkeusajat tekevät tavanomaisesta ja näkymättömästä näkyvää. Sen vuoksi erilaiset elämänkulun ja historian katkokset, murrokset ja taitekohdat kiinnostavat tutkijoita. Jo nyt on nähtävissä, että korona-aika on jotain sellaista, joka tulee jättämään jokaiseen meistä jälkensä jollakin tapaa. Jotain sen vaikutuksista on jo ehditty selvitelläkin, esimerkiksi Suomessa on tutkittu eri ikä- ja riskiryhmien kokemuksia (ks. esim. ALL-YOUTH 2021; Kekkonen 2021; Tiilikainen ym. 2021;), läheisten merkitystä (ks. esim. Pirhonen ym. 2020; Sihto 2021), liikunnan harrastamista (ks. esim. Kantomaa 2020), kuluttamista (ks. esim. Wilska ym. 2021) ja luontosuhdetta (YLE 2020b). Matkustusrajoitukset sekä koronan merkitys talouden ja kansanterveyden kannalta ovat aiheina olleet kestosuosikkeja ja median päivittyvät tartunta- ja rokotusseurannat korona-ajan arkipäivää (ks. esim. YLE 2021).

Silti eletty elämä, tuo pienempien arkisten ja tavanomaisten sattumusten kokonaisuus, jää helposti eri näkökulmien ja suurten linjojen varjoon. Kertomuksen peruspiirteisiin kuuluu nimittäin myös se, että kerrottavan tulee olla jotain kertomisen arvoista (Riessman 2008). Kun katsotaan mennyttä, tämä näkökulma usein painottuukin: historian suuret kertomukset, erityiset tapahtumat ja merkittävät henkilöt saavat äänen. Elämänkulun pieniä ja arkisia tapahtumia sen sijaan tallennetaan vähemmän: harvalla meistä on valokuvaa perustiistailta, mutta sitä enemmän otoksia esimerkiksi merkkipäiviltä tai lomamatkoilta. Tämä toki saattaa muuttua, kun teknologian ja tallentamisen ratkaisut monipuolistuvat ja visuaalisuus korostuu yhä enemmän kulttuurissamme. Jo nyt on nähtävissä, että esimerkiksi erilaisiin sosiaalisen median kanaviin tallennetaan omaa elämää yhä enemmän – ja yhä matalammalla kynnyksellä. Elämänkulun arjen kokemuksia ja elettyä elämää tutkivalle tulevaisuudella saattaakin olla paljon tarjottavaa.

Vasta riittävä ajallinen etäisyys antaa perspektiivi arvioida mennyttä, mutta tämä syksy kannattelee jo lupausta jonkinlaisesta taitekohdasta. Sen vuoksi on nyt hyvä hetki pysähtyä pohtimaan sitä, mitä korona-aika on itse kullekin merkinnyt – ovatko elämän suuntaviivat pysyneet ennallaan vai onko jotain muuttunut ja miten. Kirjoituskutsu Kertomuksia korona-ajasta on auki Tietoarkiston ylläpitämällä Penna-verkkoalustalla. Kirjoituksia kerätään vuoden 2021 loppuun saakka osoitteessa . Jokainen voi vapaasti kirjoittaa siitä, mikä tässä ajassa tuntuu tärkeältä ja merkitykselliseltä – juuri omalta kannalta. Kirjoittajien henkilötietoja ei tallenneta.

Kirjoituksia käytetään aineistona Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkimuksissa. Lisäksi ne arkistoidaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon myöhempää tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöä varten, jos kirjoittaja antaa siihen luvan. Tutkimuksen avulla pyritään lisäämään ymmärrystä siitä, millaista on ollut elää läpi tämän poikkeuksellisen ajan. Kirjoitukset välittävät myös tärkeää tietoa siitä, mikä elämänkulussa koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi, mitkä tavat ja tottumukset säilyttämisen arvoisiksi.

Jokaisen eletty kokemus on omanlaisensa, ja sellaisena arvokas. Jokainen kertomus on ainutlaatuinen, ja sellaisena kertomisen arvoinen.

Linkit

Kirjoituskutsu / Penna (keruu avoinna 14.9–31.12.2021) 

Tiedote / Jyväskylän yliopiston tutkimussivut /fi/ajankohtaista/arkisto/2021/09/kirjoituskutsu-201dkokemuksia-korona-ajasta201d

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹

Tutkijatohtori Paula Vasara, CoE AgeCare

paula.vasara@jyu.fi

Kirjallisuus

ALL-YOUTH (2021) Nuorten aikuisten koronakokemukset – piiloon jääviä kertomuksia arjesta kriisin varjossa. 16.9.2021.

Aluehallintovirasto (2021) Tiedotteet. . 16.9.2021.

Pirhonen J., Blomqvist K., Harju M., Laakkonen R. & Lemivaara M. (2020) Etäläheiset – hoivakotien koronaeristys asukkaiden läheisten kokemana. Gerontologia 34 (3), 178–192.

Jokinen E. (2005) Aikuisten arki. Helsinki: Gaudeamus.

Kantomaa M. (toim.) (2020) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kekkonen K. (2021) Käsienpesua ja kotona oloa: Kolmasluokkalaisten lasten koronakokemuksia Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:3. Helsinki: Lapsiasiavaltuutetun toimisto.

Riessman C. K. (2008) Narrative Methods for the Human Sciences. Los Angeles: Sage.

Sihto T. (2021) Yksin asuminen – pelkkää huono-osaisuutta? Alusta!-verkkolehti. 16.9.2021.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2021) STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa. 16.9.2021.

Tiilikainen E., Lisko I., Kekkonen E., Solomon A., Ngandu T., Kivipelto M. & Kulmala J. (2021). Everyday Life Meaningfulness for the Community-Dwelling Oldest Old during the COVID-19 Pandemic. Frontiers in Psychology (12), 09 September 2021.

Wilska T-A., Sirola A., Nuckols J., Nyrhinen J. (2021). Koronavuosi kolmessa maassa: tutkimus COVID-19 -pandemian vaikutuksista arkeen, kulutukseen ja digikäyttäytymiseen Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisuja 213. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

YLE (2020a) Suomalaiset menivät huhtikuussa metsään: Etelän kansallispuistojen kestokyky koetuksella. 16.9.2021.

YLE (2020b) Koronakevät muutti suomalaisten luontosuhdetta myönteisemmäksi, mutta harva on huolestunut luonnon yksipuolistumisesta. 16.9.2021.

YLE (2021) Päivittyvä seuranta: Helsingin hoivakodeissa tartuntoja, Ranska lomautti 3 000 rokottamatonta terveystyöntekijää, Reuters: Koronapassi työntekijöille pakolliseksi Italiassa. 16.9.2021.