KILPI-hankkeen mediatiedote
KILPI-hanke selvittää, miten kognitiivista turvallisuutta tulisi tutkia ja opettaa – tavoitteena lisätä suomalaisten henkistä kriisinkestävyyttä
Jyväskylän yliopistossa on käynnistynyt Suomen kognitiivisen ja informaatiopsykologisen turvallisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämishanke KILPI. Tarve teeman tutkimiselle ja kehittämiselle on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja hankkeen tavoitteena on luoda pohjaa muille yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä tukeville rakenteille.
Suomen kansallista turvallisuutta uhkaa erityisesti hybridivaikuttaminen, jonka keinovalikoimaan vihamielinen informaatiovaikuttaminen kuuluu. Suojelupoliisi arvioi, että hybridiuhkien uhka kasvaa tulevaisuudessa.
“Vihamielinenkin informaatiovaikuttaminen kohdentuu tyypillisesti laajasti väestöön, ja siksi koulutuksen ja sivistyksen merkitys korostuu. Hanke vastaa tähän tarpeeseen tuottamalla tietoa ja osaamista. Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti J. Kari on pitkään peräänkuuluttanut tämän tutkimusalueen vahvistamista Suomessa, ja hän ollut keskeisessä roolissa hankkeen suunnittelussa”, kertoo Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen.
Informaatiopsykologisen vaikuttamisen kohteena on ihmismieli
Vihamielisen informaatiovaikuttaminen on autoritääristen valtioiden, kuten Venäjän ja Kiinan, keskeinen vaikuttamisväline. Vaikuttaminen voi olla teknistä, jolloin kohteena ovat muun muassa tietoverkot ja ohjausjärjestelmät, tai psykologista, jolloin kohteena on ihmismieli.
Informaatiopsykologisella eli ihmismieleen kohdistuvalla vaikuttamisella pyritään horjuttamaan henkistä kriisinkestävyyttä vaikuttamalla ihmisten päätöksentekokykyyn sekä käsityksiin ympäröivästä todellisuudesta ja yhteiskunnasta. Käytännössä informaatiopsykologinen vaikuttaminen on esimerkiksi disinformaation tuottamista ja levittämistä.
“Esimerkki tästä voisi olla se, että Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Itämeren alueella mm. käyttämällä verukkeena Itämeren pelastamista. Ympäristönsuojelun sijaan Venäjän tavoitteena on tosiasiallisesti lisätä NATO-vastaisuutta ja Venäjä-mielisyyttä”, Jyväskylän yliopiston turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman lehtori Panu Moilanenavaa.
Kognitiivinen turvallisuus on tila, jossainformaatiopsykologisilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta
Siinä, missä tekniseltä informaatiovaikuttamiselta suojautuminen tapahtuu kyberympäristössä, informaatiopsykologiselta vaikuttamiselta puolustaudutaan kognitiivisella tasolla. Kognitiivisella turvallisuudella tarkoitetaan sellaista tilaa, jossa tavoitteiltaan negatiivista informaatiopsykologista vaikuttamista pystytään torjumaan tai jossa sillä ei ole vaikutusta.
Toistaiseksi Suomessa ei ole esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskukseen verrattavaa viranomaista tai muuta tahoa, jonka vastuulla olisi Suomen kognitiivisesta ja informaatiopsykologisesta turvallisuudesta huolehtiminen. KILPI-hanke pyrkii rakentamaan pohjaa, jonka varaan mahdolliset, myöhemmät toimet voidaan perustaa.
