Hyvinvointia opiskelevan urheilijan arjessa: Voimavarojen tasapainottamista ja mielen joustavuutta

Urheilijana ja opiskelijana jaan aikaani treenaamisen, opiskelun ja muiden arjen asioiden välillä. Jotta tärkeille asioille voi antaa parhaansa, on osattava rytmittää tekemistä. Tämä taito on ensiarvoisen tärkeä tähdätessäni korkealle urheilukentillä.
Urheilijan arjessa energiaa vie kuormittava fyysinen harjoittelu, mutta myös monet muut siihen liittyvät toimet. Opinnot pyrin pitämään energiaa tuovana tekemisenä ajoittamalla ne urheilun kannalta sopiviin hetkiin. Valintani ajankäytön ja energian priorisoinnin suhteen perustuvat päivittäisiin ja pitkän aikavälin tavoitteisiin sekä hyviksi havaittuihin toimintatapoihin.
Koen olevani etuoikeutettu opintojen ja arjen yhteensovittamisen suhteen. Avoimen yliopiston joustavat opintomahdollisuudet tarjoavat optimaalisen mahdollisuuden rytmittää opiskelua lähes vapaasti, esimerkiksi harjoituskauden rytmien mukaisesti. Jopa tenttipäivät voin usein valita itse siten, että niihin valmistautumiselle on urheilun puolesta aikaa.
Yllättävänkin pienillä teoilla on iso vaikutus hyvinvointiin ja myös jaksamiseen. Pieni ulkoilu päivällä kun on vielä valoisaa, maanantaina palautettavan tehtävän loppuunsaattaminen ennen viikonloppua tai pieni rauhoittumishetki ennen tärkeää treeniä parantavat tekemisen ja palautumisen laatua.
Vaativa treeni, kevyt opiskelu – ja toisinpäin
Treenit määrittävät paljon päivieni suunnittelua. Kovien tai erityistä keskittymistä vaativien treenipäivien aikana opiskelen vain, jos tunnen, että siihen on energiaa. Jos taas aamun treenin jälkeen on esimerkiksi vain palauttavaa harjoittelua, voin ohjata iltapäivän energian hyvillä mielin opiskeluun.
Minulle energiaa tuovia asioita ovat onnistuneet treenit, sosiaaliset kohtaamiset, harrastukset, uusien projektien aloittaminen ja toisaalta myös esimerkiksi opiskelutehtävien valmiiksi saaminen.
Hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta on tärkeää suunnitella päiviin myös aikaa, jolloin ei tarvitse tehdä mitään. Rauhalliset aamut, rentouttavat illat sekä rauhalliset siirtymät päivän aikana toimivat itselleni palauttavina hetkinä. Keskeneräiset ja epävarmat asiat vievät helposti huomiota olennaisesta, joten pyrin selkeyttämään tehtäviä asioita kirjaamalla sekä aikatauluttamalla ne kalenteriin.
Viikkorytmillä on merkitystä. Olen huomannut, että opintojen ja töiden osalta on hyvä rauhoittaa viikonloppuja palautumiselle. Tämä sopii hyvin yhteen kovempien treenipäivien kanssa. Maanantai taas on usein urheilusta lepopäivä, joten se on hyvä hetki aloittaa uusi viikko opintojen ja muiden asioiden parissa.
Myös vuoden kulussa on aikoja, jolloin kannattaa panostaa enemmän yhteen asiaan. Toisen aika tulee myöhemmin. Tasapainoinen arki vaatii myös malttia.
Ennakoinnin ja joustavuuden avulla kohti tavoitteita
Pyrin yhä paremmin tiedostamaan, mitä tehdessäni olen luonnostaan energinen ja mitkä asiat vaativat enemmän ponnistelua. Hektisinä aikoina selvennän, mitkä tehtävät ovat pakollisia ja mitkä toisaalta itselleni tärkeimpiä. Keskityn olennaiseen silloin, kun energiaa ja inspiraatiota riittää, ja annan itselleni luvan levätä, kun keho ja mieli sitä kaipaavat.
On asioita, joita ei voi siirtää ja tietyt asiat on saatettava loppuun, vaikka väsyttäisi. Kokonaiskuormituksen kannalta on tärkeää oppia tiedostamaan myös nämä ajanjaksot ja varata aikaa niistä palautumiseen.
Ennakointi auttaa säilyttämään joustavuutta arjessa. Jos olen hyvissä ajoin liikkeellä, voin valita esimerkiksi luovuutta vaativat tehtävät sopiviin hetkiin. Inspiroituneessa hetkessä työskentely monesti sujuu tehokkaammin ja myös lopputuloksesta tulee parempi. Ajattelun ja toiminnan joustavuus on tärkeä taito hyvinvointia tukevan arjen rakentamisessa. Se edellyttää, että hahmottaa kokonaisuuden ja osaa suunnistaa kohti tavoitteita erilaisissa tilanteissa.
Vaikka itselle tärkeiden asioiden, tavoitteiden ja toimintatapojen tutkiminen ja tiedostaminen vaatii työtä, palkitsee se vähitellen. Selkeys näissä asioissa vapauttaa energiaa tekemiselle ja vaikuttaa myös ympäristöön positiivisesti.
Vaatii rohkeutta toimia oman rytmin mukaan
Optimaaliseen vireeseen ei tule pyrkiä aina tai joka asiassa. Tämän tiedostaminen ja itsensä kuunteleminen voivat ajan myötä johtaa parempaan jaksamiseen ja itsetuntemukseen. Urheilun, opiskelun ja arjen asioiden yhdistäminen on palapeli, joka myös elää urheilu-uran ja opintojen vaiheiden mukana.
Itselle sopivan rytmin ja hyvinvointia tukevien toimintatapojen löytäminen voi olla haastavaa. Vaatii myös rohkeutta päättää toimia uudella tavalla. Minulle arjen tasapaino tarkoittaa sitä, että voin hyvin ja nautin arjestani samalla, kun käytän aikaani tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi. Pienetkin teot vievät arjen tasapainoa eteenpäin.
Kyse ei ole vain urheilusta. Toivoisin, että hyvinvoinnin vaaliminen voisi olla kaikille tärkeä prioriteetti ja arjen onnellisuuden tekijä. Voimme omalla toiminnallamme luoda positiivista ilmapiiriä myös ympärille ja vahvistaa yhdessä aitoa hyvinvoinnin kulttuuria.