Väitös: Pimeän aineen ja neutriinojen sirontaa ytimistä (Kasurinen)
Pimeää ainetta etsivissä kokeissa koelaitteiston suojaaminen neutriinoilta ei ole mahdollista, koska neutriinot ovat hyvin läpitunkevia. Näin ollen pimeän aineen kokeissa tarvitaan arviot sekä neutriinojen että pimeän aineen vaikutusaloille. Muuten ei voida tietää, kuinka suuri osa nähdyistä tapahtumista on neutriinoja ja kuinka suuri osa kenties aikaisemmin tuntemattomia hiukkasia.
- Pimeän aineen suora havaitseminen (tai havaitsemattomuus) johtaa suoraan parempaan ymmärrykseen maailmankaikkeuden perimmäisestä luonteesta, selittää väitöskirjatutkija Joona Kasurinen Jyväskylän yliopistosta.
Neutriinot ja mahdollisesti pimeä aine voivat sirota atomiytimistä, jolloin ne voidaan havaita. Tällaisten sirontojen laskemiseksi on yleensä tehty mm. sellainen oletus, että tuleva hiukkanen kytkeytyy vain yhteen protoniin tai neutroniin kerrallaan, eli on otettu huomioon vain yksihiukkasvirrat. Kuitenkin on jo jonkin aikaa tiedetty, että kaksihiukkasvirtojen lisääminen johtaisi oleellisen suuruisiin korjauksiin, joten periaatteessa ne täytyisi ottaa huomioon. Viime vuosina siitä on tullut mahdollista uuden sirontaformalismin kehittymisen myötä.
Väitöskirjatutkimuksessaan Kasurinen selvitti sirontaprosessien todennäköisyydet. Laskuissa oli huomioitu kaksihiukkasvirrat, joita ei näille prosesseille/ytimille oltu otettu huomioon koskaan aikaisemmin.
FM Joona Kasurisen väitöskirjan “Dark matter and neutrino scattering off nuclei with effective two-body currents” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 16.5.2025 klo 12.00 Ylistönrinteellä salissa FYS1. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Javier Menéndez (Institut de Ciencies del Cosmos, University of Barcelona) ja kustoksena apulaisprofessori Markus Kortelainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
äö쾱Ჹ&Բ;“Dark matter and neutrino scattering off nuclei with effective two-body currents” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:
