Taistelua luontokatoa vastaan – Tampereen kaupunki lasketutti hiili- ja luontojalanjälkensä
Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elämää sen kaikissa olomuodoissa. Elämä jatkuu sukupolvesta toiseen, ja sen tämänhetkinen tulos nähdään nyt. Ihminen on pilannut tai hävittänyt suuren osan luonnosta, sen lajeista ja luontotyypeistä. Kyseessä ei ole ainoastaan lajien häviäminen vaan populaatiokokojen pieneneminen.
Luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt nopeampaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.
"Elämä planeetallamme hiipuu huolestuttavasti kohti kuudetta sukupuuttoaaltoa. Ensimmäinen askel kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta on tunnistaa ja pitää kirjaa ilmasto- ja luontohaitoista, joita toimintamme aiheuttaa. On ihailtavaa, että Tampereen kaupunki on tarttunut haasteeseen ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina, sillä organisaation luontojalanjäljen laskenta mahdollistaa entistä strategisemmat tavoitteet ja toimenpiteet luontokadon pysäyttämiseksi", kertoo Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin johtaja, ekologian professori Janne Kotiaho. 
Luontojalanjälki vs. hiilijalanjälki
Tampereen kaupungille on tärkeää parantaa luonnon monimuotoisuutta ja kaupunki halusi nostaa luontovaikutukset ilmastovaikutusten rinnalle. ±á¾±¾±±ô¾±Âá²¹±ô²¹²ÔÂáä±ôjen laskeminen on jo arkipäivää.
Vaikka hiili- ja luontojalanjäljet kietoutuvat yhteen, eroavat ne myös toisistaan. Tampereen kaupungin luontojalanjälki oli esimerkiksi elintarvikkeiden osalta merkittävämpi kuin hiilijalanjälki, kun taas päinvastainen tulos nähtiin lämmönkulutuksen osalta. Toisaalta esimerkiksi rakentamisessa hiili- ja luontojalanjäljet olivat suhteellisesti yhtä merkittäviä.
±á¾±¾±±ô¾±Âá²¹±ô²¹²ÔÂáä±ôkeä määrittäessä pysähdytään pohtimaan tietyn toiminnan aiheuttamia päästöjä ilmakehään, kun taas luontojalanjälki kuvaa, minkä verran ilmakehään aiheutuneet päästöt tai muut luontokadon suorat ajurit, kuten maankäyttö tai saasteet, aiheuttavat luontokatoa. ±á¾±¾±±ô¾±Âá²¹±ô²¹²ÔÂáä±ôjen laskenta on siis itseasiassa yksi välivaihe luontojalanjäljen laskennassa.
"Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin kehittämä luontojalanjäljen laskentamenetelmä mahdollistaa haittojen seurannan, hallinnan ja vähentämisen. Käytetty luontojalanjäljen mittari mahdollistaa luontohaitan vertailun eri maantieteellisessä sijainneissa hiilijalanjälkimittarin eli hiilidioksidiekvivalentin tapaan", kertoo Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Sami El Geneidy, joka on kehittänyt organisaatioiden hiili- ja luontojalanjäljen laskentamenetelmää yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa.
"Laskentamenetelmä on myös erityinen siitä syystä, että se kykenee huomioimaan luontojalanjäljen, jonka organisaation hankinnat ja muu kulutus aiheuttavat sekä Suomessa että sen ulkopuolella."
Kaikilla mahdollisuus hiili- ja luontojalanjäljen määrittämiseen
Luontojalanjäljen laskentamenetelmä, jota myös muut kaupungit, organisaatiot ja yritykset voivat hyödyntää, tulee avoimeksi kaikille, mutta kehitystyö jatkuu edelleen, jotta työkalusta tulisi paremmin saavutettava. Työkalu auttaa yrityksiä ja organisaatioita tarttumaan konkreettisesti luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen.
"Useat eri organisaatiot ovat hyvin kiinnostuneita työstä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja ovat ottaneet meihin yhteyttä. Pyrimmekin yhteistyöhön mahdollisimman monien erilaisten organisaatioiden kanssa. Vaikka välillä tuntuu siltä, että kädet on täynnä, kannustan yrityksiä ja muita organisaatioita olemaan meihin rohkeasti yhteydessä. Pakko on myöntää, että olen erittäin iloinen laajasta kiinnostuksesta, onhan luonnon monimuotoisuuden puolustaminen minulle sydämen asia", naurahtaa Kotiaho.
Luontopositiivisuus on voimavara
Luonnon monimuotoisuus on nousemassa nopeasti tärkeäksi kysymykseksi liiketoiminnalle ja yritysvastuulle ilmastokriisin tavoin. Koko ajan enemmän puhutaan myös luonnon monimuotoisuuden taloudellisesta merkityksestä ja luontokadon aiheuttamien riskien hallinnasta. Myös luontoarvot painavat kuluttajia ostopäätöksissä yhä enemmän.
"Luontokadon pysäyttäminen ja luonnon tilan kokonaisparaneman saavuttaminen edellyttää kulutustottumusten ja toimintatapojen muuttamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Luontojalanjäljen määrittämisen ansiosta organisaatiot voivat helpommin sitoutua välttämään luontoa kokonaisuudessaan heikentävää toimintaa", kertoo Kotiaho.
Tampereen kaupungin hiili- ja luontojalanjälkien laskennan tulosten julkaisutilaisuus ja aiheeseen liittyvä sidosryhmäseminaari järjestettiin 18.1.2024. Tilaisuus keräsi 60 hengen salin täyteen ja suoran lähetyksen välityksellä tilaisuutta seurasi noin 120 eri organisaatioiden edustajaa, mikä kertoi siitä, että luonnon monimuotoisuus on keskeinen kysymys organisaatioiden ja yritysten ympäristövastuussa.
