Sabine Ylönen: Urapolku diplomi-biologista soveltavan kielitieteen tutkijaksi
Sabine Ylösen tie soveltavan kielitieteen tutkijaksi ei ollut tavanomaisin. Kuva: Petra Linderoos.
Yllättävä tie kielitieteilijäksi
Soveltavan kielitieteen tutkijana Ylönen on syventynyt tutkimaan miten kielet ja viestintä toimivat eri tilanteissa, yhteisöissä, paikoissa ja aikoina. Ylösen tie kielitieteilijäksi ei kuitenkaan ollut tavanomainen. Hän valmistui alun perin diplomi-biologiksi Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg -yliopistosta Saksassa vuonna 1980. Opintojen jälkeen hän muutti pienelle paikkakunnalle Keski-Suomeen, jossa hän oppi suomen kieltä puhumalla paikkakuntalaisten kanssa, jotka siihen aikaan eivät uskaltaneet puhua vieraita kieliä. Ylösen mukaan suomen oppiminen oli silloin helpompaa, kun englannin kieli ei ollut vielä yhtä yleisessä käytössä kuin nykypäivänä. Lisäksi erilaisten mainoslehtien lukeminen tuki Ylösen suomen kielen oppimista.
“Luin muun muassa Hobby Hallin mainoksia, joissa vastaan tuli silloisen Englannin laitoksen professorin Kari Sajavaaran, mainos kaupallisista kielikursseista. Parin vuoden jälkeen kiinnostuin suomen kielen jatkokurssista. Osasin kieltä jo aika hyvin tässä vaiheessa, mutta halusin lisävarmuutta sen käyttöön.”
”Hauskinta tässä on se, että Karista tuli myöhemmin, vuonna 1996, pomoni, kun Korkeakoulujen kielikeskus (Korkkari) muuttui Soveltavan kielentutkimuksen keskukseksi (Solki).”
Myöhemmin kurssilla ollessaan Ylönen huomasi, että Korkeakoulujen kielikeskus etsi saksaa osaavaa tuntityöläistä töihin yliopistolle. Tilaisuus vei hänet lopulta uutta urasuuntaa kohti.
“Pääsin töihin yliopistolle juuri saksan kielen osaamiseni ansiosta.”
Saksa oli 1980-luvulla Suomessa arvostettu ja kieltä osaavia asiantuntijoita tarvittiin. Ura kielen parissa alkoi Korkeakoulujen kielikeskuksessa vuonna 1983. Biologin taustan ansiosta ensimmäisiksi työtehtäviksi tuli kehittää saksan kielen oppimateriaalit lääketieteen aloille.
Ylöselle tarjottiin töitä myös Laukaan kansalaisopistosta saksan kielen opettajana, vaikka hän ei ollut opiskellut saksan kieltä tai suorittanut opettajakoulutusta. Samalla hänelle tarjoutui mahdollisuuksia käännös- ja tulkkaustöihin. Vuonna 1988 hän suoritti kielenkääntäjän valan ja tekee edelleen satunnaisesti töitä auktorisoituna kielenkääntäjänä suomesta saksaan.
”Kielitaito on jopa ehkä ihmisen tärkein taito. Elämä toimii pitkälti viestinnän kautta: hahmotamme ja rakennamme ympäristöämme ja toimimme kielen kautta.”
Miten siis diplomi-biologi päätyi lopulta saksan kielen tutkijaksi?
Ylönen piti työstään kielen parissa, joten hän aloitti germanistisen filologian opinnot Jyväskylän yliopistossa. Opintie vei lopulta tohtoriopintoihin asti, ja vuonna 1999 hän väitteli. 2000-luvun alussa Ylönen sai saksan kielen dosentuurin. Hän on työskennellyt professorina Joensuun yliopiston Savonlinnan kansainvälisen viestinnän laitoksella (1996–1997) sekä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa (2007–2009), jossa toimi myös varajohtajana.
Ura kielen tutkimuksen parissa on Ylöselle ollut opettavainen ja tarjonnut oivalluksia niin kielitietoisuudesta kuin työelämän joustavuudestakin. Alun perin hän ajatteli, että "pitää opiskella jotakin kunnollista", kuten luonnontieteitä. Myöhemmin hän on oivaltanut kielitaidon merkityksen:
”Kielitaito on jopa ehkä ihmisen tärkein taito. Elämä toimii pitkälti viestinnän kautta: hahmotamme ja rakennamme ympäristöämme ja toimimme kielen kautta.”
Yhteiskunnan käänteet näkyvät myös kielitieteilijän tutkimuksessa
Yhteiskunnalliset kehitykset näkyivät myös Ylösen työssä. Hän arvostaa, että on saanut Korkeakoulujen kielikeskuksessa ja sen seuraajassa Solkissa tutkia ja soveltaa näitä kehityskulkuja kielen näkökulmasta. Saksojen yhdistymisen yhteydessä Ylönen tutkimusryhmineen tutkivat liike-elämän ja tieteissä tapahtuvia mullistustilanteita ja kehittivät niiden pohjalta oppimateriaaleja.
Ylösen mukaan kielitiede on alana jatkuvasti kehittyvä ja reagoi yhteiskunnallisiin muutoksiin. Uudet teknologiat, taloudelliset murrokset ja geopoliittiset muutokset vaikuttavat kielen käyttöön ja opetukseen.
EU ja teknologian kehitys ovat osaltaan vaikuttaneet kieltenopetukseen ja -oppimiseen. 1990-luvun puolivälissä alkaneessa EU-hankkeessa Webvertisiningissa tutkittiin, miten yritykset käyttävät internetiä. Tämän pohjalta syntyi ensimmäisiä multimedia-oppimateriaaleja. Ylönen muistelee lämmöllä myös Euromobil-projektia, jossa kehitettiin multimediapohjaisia oppimateriaaleja yhdeksälle eri kielelle tukemaan opiskelijoiden liikkuvuutta. EU-projekti lopulta palkittiin vuonna 2009 innovatiivisuudesta ja luovuudesta elinikäisen oppimisen ohjelmassa.
"Uskokaa itseenne ja tutkikaa sitä, mikä teitä kiinnostaa!"
Ylönen on huolestunut siitä, miten eri kielten arvostus on vähentynyt Suomessa –, niin kuin muuallakin maailmassa. Tämä näkyi FinGer-kyselytutkimuksissa, jossa tutkittiin eri kielten roolia Suomen yliopistoissa ja yrityksissä. Tutkimuksen tulosten mukaan vanhempien sukupolvien kielitaidot ja eri kielten käyttö olivat huomattavasti laajemmat kuin nuorempien sukupolvien.
Sosiaalisen median myötä viestintä on muuttunut, ja samalla sen haasteet, kuten vihapuhe ja disinformaatio, ovat kasvaneet. Tämän vuoksi Ylönen vetää tutkimushanketta Sosiaalinen media viidentenä valtana: Vastapuheen muotoja vihapuhetta ja disinformaatiota vastaan, jossa vertaillaan suomalaisten ja saksalaisten keskustelujen vastapuhetta.
Pitkän uransa aikana Ylönen on tehnyt runsaasti kansainvälistä yhteistyötä erityisesti EU-projekteissa sekä saksan kielen tutkijoiden ja opettajien kanssa. Näiden projektien myötä hän on tutustunut moniin maihin, kulttuureihin ja ihmisiin, ja monet näistä yhteyksistä ovat jääneet jopa elinikäisiksi ystävyyssuhteiksi.
Saksan kielen kansainvälinen konferenssi 4.–6.6.2025
Ylönen jatkaa saksan kielen tutkimuksen parissa emeritana. Hän järjestää yhdessä Kati Dlasken ja Margarethe Olbertz-Siitosen kanssa kansainvälistä suomalaisen germanistiikan konferenssia, joka pidetään 4.–6.6.2025 Jyväskylässä. Abstrakteja konferenssiin on ilmoitettu jo yli 100 kappaletta 23 eri maasta. Konferenssiin voi ilmoittautua maaliskuun loppuun asti.
Lopuksi, minkä neuvon Ylönen haluaisi antaa uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille ja opiskelijoille?
”Uskokaa itseenne ja tutkikaa sitä, mikä teitä kiinnostaa! Keskustelkaa tutkimuksestanne muiden kanssa, käyttäkää kaikki mahdollisuudet tutkimuksenne esittämiseen kansallisella ja kansainvälisillä foorumeilla.”
