Ä¢¹½Ö±²¥

Koulutusjohtamisen instituutin perustehtävänä on kehittää koulutusjohtajuutta niin, että kasvatus- ja koulutusalan toimijat voivat onnistua tehtävässään parhaalla mahdollisella tavalla. Näkemyksemme mukaisesti kasvatus- ja koulutusalan tehtävänä on koulutuksen avulla rakentaa hyvää tulevaisuutta.

Tulevaisuuden rakentamisessa ja johtamisessa tarvitaan uudenlaista johtajuutta. Koulutusjohtaminen tarkastelee johtajuutta ja sen kehittymistä kasvatus- ja koulutusalan ilmiönä. Uskomme, että tämän ilmiön keskiössä on yhteisöjen ja niiden jäsenten uudistuva oppiminen ja osaaminen.

Käytämme uudistuvan oppimisen ja osaamisen johtamisesta käsitettä pedagoginen johtaminen. Pedagoginen johtaminen tulee asemoida ja määrittää uudella tavalla. Instituutin tulkinta pedagogisesta johtajuudesta on kokonaisvaltainen, mitä korostaaksemme usein puhumme laaja-alaisesta pedagogisesta johtamisesta. Sillä tarkoitamme johtajuutta, jossa johtajan vastuuna on koko organisaation osaamisen kehittäminen ja johtaminen, yhteisön ja sen jäsenten ammatillinen kehittyminen, yhteisöllisen johtajuuden hyödyntäminen, uutta luovan toimintakulttuurin kehittäminen ja orgaanisissa verkostoissa tapahtuvan oppimisen ja sen prosessien johtaminen.

Instituutin järjestämissä koulutusjohtamisen perusopinnoissa saat rehtorin kelpoisuuden opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/98, siihen tehtyine muutoksineen) mukaisesti. Tämän lisäksi koulutuksemme valmentaa monipuolisesti kasvatus- ja koulutusalan yhä moninaistuviin muihin koulutusjohtajan tehtäviin. Opiskelijoinamme onkin yhä erilaisimmissa kasvatus- ja koulutusalan tehtävissä toimivia. Vuosittain valitsemme mukaan myös yliopistossa perustutkintoa suorittavia, opintojensa loppuvaiheessa olevia opettajaopiskelijoita.

Antoisat opinnot; omat kokemukseni ja työssä opittu yhtyivät kouluttajien esittämiin viitekehyksiin mielenkiintoisella tavalla. Sain paljon eväitä omaan ajatteluun ja johtamisen lainalaisuuksien ymmärtämiseen. Myös opiskelijakollegoitani haluan kiittää hyvästä ja avoimesta ilmapiiristä!

(ote opiskelijapalautteesta)

Yhteiskunnan arvojen ja väestörakenteen muutos, kunta- ja palvelurakenteen uudistukset sekä jatkuvan oppimisen perusajatus vaikuttavat kaikkiin koulutusasteisiin, oppimiseen ja kehittymiseen. Tarvitaan avaraa katsantokantaa, yhteistyötä ja monisuuntaista verkottumista, jotta koulutusjohtajien ja heidän yhteisöjensä työ onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutusjohtajilta edellytetään kasvatus- ja koulutusalan substanssiosaamisen lisäksi myös johtamisen asiantuntijuutta.

Tulevaisuuteen suuntautuminen edellyttää koulutukselta uudistavan oppimisen tunnuspiirteitä, joita ovat ennakointi ja osallistuminen. Uudistava oppiminen on kykyä ja halua nousta tulevaisuuden tasalle. Ennakointi merkitsee erilaisten mahdollisuuksien huomioonottamista, pohdintaa ja aktiivisuutta, tulevaisuuden rakentamista. Osallistuminen merkitsee henkilökohtaista sitoutumista oman itsensä ja yhteisön kehittymisen tukemiseen ja sekä yhteisön että omien tavoitteiden edistämiseen aktiivisella tavalla.

Perusopintomme pohjautuvat tutkimustietoon. Koulutusjohtajuutta opiskellaan jäsentämällä sitä tiedon ja asiantuntijuuden sekä yksilön ja yhteisön välisen vuorovaikutuksen kautta. Koulutuksen päätyttyä opiskelija tuntee koulutusjohtamisen perusteet ja kykenee soveltamaan niitä teoiksi omassa toimintaympäristössään. Tämän lisäksi opiskelija tuntee koulutusjohtajuuteen liittyvät keskeiset asiantuntijuusalueet sekä osaa etsiä, käyttää ja viestiä eri asiantuntijuusalueisiin liittyvää tietoa. Oppimisprosessia ohjaa opiskelijan oma ymmärrys ihmisyyden, yhteisöllisyyden, osallisuuden ja yksilöllisyyden merkityksestä. Opiskelija ymmärtää, miksi on olennaista, että hän itse sitoutuu näiden asioiden edistämiseen omassa työssään.

Koulutusjohtamisen perusopinnot rakentuvat kontaktijaksoista sekä yhteisöllisestä ja itsenäisestä työskentelystä. Ajallisesti koulutus rakentuu kahden päivän kontaktijaksoista, joita on kolmen lukukauden aikana yhteensä 10. Kontaktijaksojen sekä ryhmä- ja itseopiskelun ohella opiskelu etenee myös isona ryhmänä esimerkiksi asiantuntijaluennoilla, joihin liittyy myös kirjallisuuteen perehtymistä ja monipuolisia oppimistehtäviä, sekä yhdessä että yksilöllisesti. Koulutuksen aikana vieraillaan kasvatus- ja koulutusalan organisaatioissa (praktikum) ja opiskellaan verkossa. Koulutus sitoo yhteen koulutusjohtamisen teorian ja käytännön.

Avoin, toisia kunnioittava ja kuunteleva vuorovaikutus luo perustan yhdessä oppimiselle ja yhdessä ajattelulle sekä kokemusten jakamiselle, puhutaan dialogisuudesta. Ison ryhmän ja pienempien tutorryhmien ryhmäytyminen ja ryhmissä toimiminen on keskeinen osa oppimisprosessia. Ihmisten tunteminen ja vuorovaikutus rikastuttavat oppimista ja mahdollistavat luottamuksen syntymisen. Tärkein osa oppimista on kuitenkin opiskelijan oma aktiivisuus, vastuu ja huolenpito omasta oppimisesta. Sisäinen motivaatio ja halu oppia ovat perusedellytyksiä itseohjautuvalle tavalle opiskella ja oppia.

Koulutusjohtamisen perusopinnot vastaavat rehtorien ja muiden koulutusjohtajien lisääntyvään kehittymistarpeeseen ja tarjoavat mahdollisuuden kouluttautua rehtoriuteen ja muihin koulutusjohtajien tehtäviin ammattina, omana professiona. Instituutissa näemme, että koulutusjohtajien toiminnalla niin organisaation sisällä yhdessä ammatillisen yhteisön kanssa kuin sen ulkopuolella yhteistyöverkostoissa ja sidosryhmissä on merkittävä osa suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä ja tulevaisuuden rakentamisessa.

Tervetuloa opintoihin!