Miksi tiedekasvatus on tärkeää?
Sauna ja viina tappavat koronan! Tämä oli kerrassaan mainio uutinen korona-aallon alkaessa, nämä keinot ovat meille suomalaisille jo ennestään hyvinkin tuttuja. Uutinen ei sinänsä ollut virheellinen, mutta sen tulkinta saattoi mennä pahasti metsään. Elämme maailmassa, jossa tietoa ryöppyää useasta eri mediasta jatkuvalla syötöllä. Tälläkin hetkellä mediat tarjoavat edelleen covid-19 -pandemian uutisia ja mukaan mahtuu vaarallisen virheellistä informaatiota.
Tiede ja teknologia ovat läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Lisäksi olemme lähiaikoina nähneet, kuinka poliittisessa päätöksenteossa hyödynnetään tiedettä. Onkin tärkeää ymmärtää, kuinka tieteellinen tieto rakentuu, ja erottaa tieteellinen tieto arkitiedosta ja etenkin valetiedosta.
Tiedekasvatuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä tieteestä ja tiedon rakentumisesta sekä lisätä tieteen lukutaitoa ja vastuullista kansalaisuutta. Tiedeviestinnän avulla voimme lisätä erityisesti aikuisten tiedeosaamista. Yleistajuiset tietokirjat, näyttelyt, tiedetapahtumat ja tiedeblogit ovat erinomaisia keinoja vahvistaa tiedeosaamista aikuisilla.
Lapset ja nuoret saavat tiedekasvatusta kouluissa, mutta sen lisäksi heille järjestetään esimerkiksi työpajoja, leirejä ja luentoja.
Tiedekasvatuksen myötä lapsi tai nuori oppii muun muassa ajattelutaitoja, ratkaisemaan ongelmia, ja ymmärtämään tiedon rakentumista sekä tieteen prosessia.
Nämä taidot auttavat pärjäämään paremmin nykyisessä yhteiskunnassamme. Tiedekasvatus voi herättää mielenkiinnon myös yliopisto-opintoihin, ja lisätä yhteiskunnan tiedemyönteisyyttä.
Meneillään oleva 2020 on vuosi, jolloin tavoitteena oli opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksen mukaan saada Suomi tiedekasvatuksessa maailman kärkeen. Tiedemuseoilla ja tiedekeskuksilla on siinä vahvat perinteet, mutta myös yliopistot ovat huomanneet tiedekasvatuksen tärkeyden.
Jyväskylän yliopistossa Tutkijoiden yö on avannut tutkimusta suurelle yleisölle, joka on ollut siitä erittäin kiinnostunut. , Kesäyliopisto, LUMA-keskus sekä lukuisat yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusryhmien projektit antavat tiedekasvatusta tuhansille lapsille ja nuorille vuosittain. Kesäyliopiston ja tiedemuseon koordinoimassa JYUniori-toiminnassa on mukana useita tiedekuntia ja laitoksia.
Avoimen tiedon keskus on avaamassa peruskorjauksen alla olevaan kirjastoon tilaa, jossa ajankohtaista tietoa on saatavilla näyttelyiden, paneelikeskusteluiden ja muiden tiedetapahtumien kautta. Tiedekasvatus nähdään Jyväskylän yliopistossa osana yhteiskunnallista vuorovaikutusta, joka on yksi yliopistojen perustehtävistä.
Takaisin saunaan ja viinaan
Järkevinä ihmisinä luulemme tekevämme monet päätöksistämme pelkkiin faktoihin perustuen. Siitä huolimatta päätöksenteossa on aina tunne mukana. Eikä siinä mitään väärää olekaan.
Kun kyseessä on omaa terveyttä tai hengissä selviytymistä koskevat uutiset, on meillä tapana reagoida nopeasti ja tunteella. Hätäinen mieli nappaa tiedon sitä kyseenalaistamatta tai tarkastelematta. Ostetaan varmuuden vuoksi sitä viinaa ja käydään enemmän saunassa.
Tiedeosaaminen ja tieteen lukutaito antavat olennaisia työkaluja uutisviidakossa selviytymiseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Se opettaa meitä myös ymmärtämään omaa toimintaamme, tarkastelemaan sitä kriittisesti ja pitämään huolta omista oikeuksistamme. Siksi tiedekasvatus on tärkeää.
Kirjoittaja Jonna Timonen, FT, työskentelee suunnittelijana Jyväskylän yliopistossa Avoimen tiedon keskuksessa tiedemuseossa.
