Kielitietoisuus ja monikielisyys ovat opettajalle vahvuus
Ensimmäiset kahdeksan KiMo-kandidaattia valmistuivat kieli- ja viestintätieteiden laitokselta eli Kivistä. Nyt valmistuneet ovat osa pioneeriporukkaa, jotka aloittivat koulutusohjelman ensimmäisinä opiskelijoina vuonna 2019. Laitoksella juhlistettiin heidän tutkintojaan kakkukahvein 22. marraskuuta.
Opiskelijoiden vuotuinen sisäänotto on 10. Heistä tulee kaksoiskelpoisia, opiskelemansa kielen opettajia ja luokanopettajia. Työllistymisen varmistaminen nousikin keskustelussa opiskelijoiden koulutusvalinnan ykkösperusteeksi. Maisterivaiheen koulutus on nyt käynnissä, ja siihen kandidaatit ovat jo vahvasti motivoituneita.
Kieli- ja viestintätieteiden laitos ja opettajankoulutuslaitos (OKL) toteuttavat KiMo-opinnot ²â³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö²õ²õä.
– Monikielisyys ymmärretään KiMo-koulutuksessa resurssina, jota on tuettava kouluissa ja päiväkodeissa niin oppimisen edistämiseksi kuin myös kaikkien oppijoiden osallistumisen ja osallisuuden mahdollistamiseksi, professori Karita Mård-Miettinen ja yliopistonopettaja Kristiina Skinnari toteavat aiheesta .
– Kouluissa erityisesti lasten taustoista johtuva monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat usein yhä haaste opettajille. Tähän asiaan on enenevässä määrin pyritty vastaamaan tarjoamalla kursseja sekä opettajankoulutuksen aikana että täydennyskoulutuksessa, Mård-Miettinen ja Skinnari lisäävät.
Tutkielmien aiheina muun muassa ruotsin oppiminen, maahanmuuttajien kielenoppiminen ja tandempedagogiikka
Tuoreet Kimo-kandit olivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen. He olivat myös osaltaan voineet vaikuttaa tutkinto-ohjelman kehittämiseen.
– Meidän mielipiteemme ja palautteemme otettiin hyvin huomioon kurssien kehittämisessä, englannin pääaineopiskelijat Kiira Mertanen, Siiri Nieminen ja Sara Pasanen vakuuttivat. He kertoivat valinneensa Kimo-koulutuksen pääasiassa työllistymistä silmällä pitäen.
– Tämä koulutus antaa mahdollisuuden sijoittua laajalla skaalalla erilaisiin asiantuntijatehtäviin.
Myös ruotsin pääainetta opiskelevat Janina Katainen, Eerika Syväsalo ja Emilia Ylitalo pitivät kandikoulutuksesta ja ovat myös jatkaneet maisterivaiheeseen. Harjoittelu Norssilla oli kaikilla sujunut mukavissa merkeissä.
– Oppilaat olivat innostuneita. Kyllä ruotsi kiinnosti, vaikka usein kuulee muuta kerrottavan.
Kandidaatintutkielmien aiheiden kirjo osoittaa vahvaa sitoutumista tutkinto-ohjelman painopisteisiin.
Teemat käsittelevät esimerkiksi maahanmuuttajien kielen oppimista, monikielisen kotitaustan vaikutusta ruotsin oppimiseen yläkoulussa, perusopetuksen opetussuunnitelmaa monikielisen pedagogiikan näkökulmasta, nuorten somekokemuksia, tandempedagogiikkaa tai vanhempien kokemuksia päiväkotilasten ruotsinkielisestä kielisuihkutuksesta.
