Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen erilliset opintokokonaisuudet

۰ö
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Opetussuunnitelman voimassaoloaika
01.08.2017-31.07.2020
Kesto
3 vuotta

Tutkintorakenne

    Digitaalinen elämä -opintokokonaisuus (25 op)

    Arvosteluasteikko
    • 0-5
    Osaamistavoitteet
    Opetusmoduuli/kokonaisuus, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelija ymmärtämään tietotekniikan ja digitalisaation kokonaisvaltainen vaikutus yksilöihin ja yhteisöihin jokapäiväisessä elämässä ja työssä. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijoilla on perusteellinen näkemys digitalisaation yhteiskunnallisista ja yksilöllisistä ja eettisistä vaikutuksista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä kyky soveltaa oppimaansa käytäntöön.
    äö
    Opintokokonaisuudessa käsitellään digitalisaatiota esimerkiksi uudenlaisen yhteisöllisyyden, verkostojen, perheen ja ajankäytön, elämänkaaren, liikkumisen, asumisen, kuluttamisen ja työn näkökulmasta. Opintokokonaisuudessa pohditaan luennoin, käytännön esimerkein ja harjoituksin myös digitalisaation uusia mahdollisuuksia arjen toiminnan kehittämisessä ja yksilöjen ja yhteisöjen hyvinvoinnin parantamisessa. Tärkeä osio opintokokonaisuudessa on myös digitalisaation ja informaation muuttumisen myötä nousseita eettisiä kysymyksiä pohtiva filosofian kurssi.
  • DIGS5001 Digitalisaatio, arkielämä ja elämänkaari (5DZ)
  • DIGS5002 Digitalisaatio, yhteiskunta ja yhteisöt (5DZ)
  • FILY4002 Informaation etiikka (5DZ)
  • SOSS3102 Sosiaalinen media, yhteiskunnalliset liikkeet ja aktivismi (5DZ)
  • DIGS5003 Sosiaalipalvelut ja digitalisaatio (5DZ)

    Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus (35 op)

    Arvosteluasteikko
    • 0-5
    Osaamistavoitteet
    Tiedot: Humanististen ja sekulaarien sekä ei-sekulaarien katsomustraditioiden tuntemus, filosofisen ihmistutkimuksen alat, maailmankatsomusten perusteet; hyvän elämän, yhteiskunnan, kulttuurin ja identiteetin sekä etiikan keskeiset näkemysten tuntemus
    Taidot: Elämänkatsomustieto - oppiaineen opettamisen edellyttämät taidot: oppiainesisältöjen kehittäminen ja kytkeminen opetustyöhön perehtymisvaiheesta lähtien opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin oppiainepedagogiikan mukaisesti
    Asenteet: Kriittisen ja sivistysmyönteisen asenteen omaksuminen, opettajuuteen jatkuvan oppimisen asenteella suhtautuminen
    äö
    Humanismi, sekulaarit ja ei-sekulaarit katsomukset sekä niiden tutkiminen, sekä näiden traditioiden tuntemus
    Ihmisen ja ympäristön tutkimukselliset näkökulmat kokonaisvaltaisen maailmankuvan muodostamisessa
    Laaja valikoima näkemyksiä koskien hyvää elämää, etiikkaa, yhteiskuntaa, todellisuutta ja sen eri puolia.
    Esitietovaatimukset
    Ennen elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden suorittamista edellytetään edeltäviä opintoja, jokin seuraavista opintokokonaisuuksista:

    - Yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot 25 op
    - Etiikan opintokokonaisuus 25 op
    - Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot 25 op
    - Sosiaalitieteiden perusopinnot 25 op
    - Filosofian perusopinnot 25 op
  • EKTA2001 Opettajaseminaari (5DZ)
  • EKTA2002 Etiikan peruskurssi (5DZ)
  • EKTA2003 Maailmanuskonnot (5DZ)
  • EKTA2004 Sekulaarit katsomukset, ateismi ja uskontokritiikki (5DZ)
  • EKTA2005 Maailmankuvien filosofia (5DZ)
  • EKTA2006 Filosofinen ihmistutkimus : Ihmisen tutkimisen perusteet (5DZ)
  • EKTA180 Yhteiskunta, kulttuuri ja identiteetti (5DZ)

    Etiikan opintokokonaisuus (25 - 40 op)

    Sisällön valinnaisuus
    Valitaan 25-40 opintopistettä
    Sisällön valinnaisuuden lisätiedot
    Kahden ydinjakson lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia opintojaksoja.
    Arvosteluasteikko
    • 0-5
    Osaamistavoitteet
    Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee eettisen ajattelun erityislaadun ja osaa analysoida ja arvioida kriittisesti moraalisia ongelmatilanteita. Opiskelija tietää, mitä erilaisten teorioiden mukaan tarkoitetaan ihmisoikeuksilla, oikeudenmukaisuudella ja hyvinvoinnilla. Opiskelija tuntee tärkeimmät eettisen ajattelun tyypit ja osaa suhteuttaa erilaisia moraalisia ratkaisuja eettisen ajattelun teoreettisiin malleihin omassa elämässään ja oman ammattialansa mukaisessa ympäristössä.
    äö
    Opintokokonaisuus koostuu kahdesta ydinjaksosta (Etiikan peruskurssi ja Filosofinen etiikka) ja valinnaisista erikoistumisjaksoista. Ydinjaksoissa tutustutaan eettisen ja moraalisen ajattelun luonteeseen, arvoja ja normeja koskevan tiedon erityispiirteisiin, keskeisimpiin filosofisen etiikan ajatteluperinteisiin (hyveteoria, seurausetiikka ja velvollisuusetiikka), sekä keskeisimpiiin sisällöllisiin moraalisiin ajattelutapoihin (ihmisoikeudet, toimintavalmiudet, oikeudenmukaisuus, onnellisuus ja hyvinvointi). Erikoistumisjaksoilla paneudutaan syvällisemmin teoreettisiin metaetiikan kysymyksiin tai erilaisiin soveltavan etiikan osa-alueisiin opiskelijan oman valinnan mukaan.

    - Etiikan peruskurssi
    - Filosofinen etiikka
    - Sosiaalietiikka
    - Tieteen etiikka
    - Etiikka ja talous
    - Ethics of Global Responsibility
    - Ympäristöetiikka
    - Informaation etiikka
    Esitietovaatimukset
    Ei esitietovaatimuksia.

    Kansalaisyhteiskunnan opintokokonaisuus (25 op)

    Arvosteluasteikko
    • 0-5
    Osaamistavoitteet
    Kansalaisyhteiskunnan opintokokonaisuuden (KANS) opintojen tavoitteena on, että ne suoritettuaan opiskelija hallitsee tutkimusalueen tieteelliset peruskäsitteet ja keskeisimmät teoriat sekä kykenee soveltamaan niitä muissa opinnoissaan, työelämässä ja kansalaistoiminnassa. Opinnot suoritettuaan opiskelija omaa laaja-alaisen näkemyksen kansalaisyhteiskunnasta, sen kehityksestä ja nykytendensseistä.
    äö
    Kansalaisyhteiskunnan opintokokonaisuuden laajuus on 25 op ja se on vapaa sivuaine kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Opintokokonaisuuteen sisältyviä yksittäisiä opintojaksoja voi suorittaa vapaasti eli ilman erillisen opinto-oikeuden hakemista.

    Kansalaisyhteiskunnan käsitteellä viitataan yleisimmin niin sanottuun kolmanteen yhteiskunnallisen elämän alueeseen valtion ja markkinoiden rinnalla. Kansalaisyhteiskunta nähdään sosiaalisen elämän kentäksi, jossa kansalaiset voivat ihanteellisimmillaan osallistua vapaaehtoisesti, toimia omaehtoisesti sekä muodostaa vapaasti yhteenliittymiä. Kansalaisyhteiskunnan pääasiallisia organisoitumia ovat epämuodolliset ja muodolliset yhdistykset sekä yhteiskunnalliset liikkeet. Kansalaisyhteiskuntaan voidaan lukea myös löyhästi organisoituneet keskusteluyhteisöt ja sosiaaliset verkostot. Yleisesti kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoistoimintaa kuvataan aatteelliseksi ja voittoa tavoittelemattomaksi yleishyödylliseksi toiminnaksi. Kansalaisyhteiskunnan vahvuuden katsotaan osaltaan tukevan yhteiskunnan kestävyyttä ja uudistumiskykyä sekä myös kykyä taata yhteiskunnallista turvallisuutta ja vakautta.
  • SOSS3101 Kansalaisyhteiskunnan teoriat (5DZ)
  • KANS5001 Kansalaistoiminta ja osallistuminen (5DZ)
  • KANS017 Suomalainen kansalaisyhteiskunta (5DZ)
  • SOSS3102 Sosiaalinen media, yhteiskunnalliset liikkeet ja aktivismi (5DZ)
  • KANS126 Kansalaisyhteiskunnan organisoituminen (5DZ)

    Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus (25 - 30 op)

    Sisällön valinnaisuus
    Valitaan 25-30 opintopistettä
    Sisällön valinnaisuuden lisätiedot
    Pakollisen ydinopintojakson 5 op lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia opintojaksoja 20-25 op.
    Arvosteluasteikko
    • 0-5
    Osaamistavoitteet
    Väkivaltaopinnot suoritettuaan opiskelija tunnistaa väkivallan mekanismeja ja saa valmiuksia kohdata, tunnistaa ja jäsentää väkivallan eri ilmenemismuotoja sekä tutkimuksellisesti että käytännön työssä. Opiskelija omaksuu peruslähtökohdat väkivaltatutkimuksesta, tutkimustiedon tuottamisesta ja hyödyntämisestä sekä ymmärtää väkivaltaa ilmiönä ja ongelmana. Opiskelija tutustuu väkivaltatutkimuksen peruskäsitteisiin ja teoriaperinteisiin sekä väkivaltatyön teoreettisiin, tutkimuksellisiin ja ammatillisiin perusteisiin.
    äö
    Väkivaltaa ja sen seurannaisvaikutuksia koskevan ymmärryksen ja asiantuntijuuden tarve on viime vuosina havaittu monilla eri aloilla. Erityisen vakavaksi se on koettu sosiaali- ja terveyssektorilla ja kasvatusalan asiantuntijoiden ja ammattilaisten keskuudessa. Myös työelämään liittyvä väkivalta ja esimerkiksi kulttuurin, taiteiden ja journalismin rooli ja suhde väkivaltaan ovat viimeaikoina nousseet vahvasti esille sekä arjen käytännöissä että julkisissa keskusteluissa ja kansallisilla ja kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. Väkivallan aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös väkivallasta aiheutuvat kustannukset ovat osoittautuneet taloudellisesti erittäin mittaviksi ja yhteiskunnallisesti kuormittaviksi. Eri aloille tarvitaan väkivaltaan ja sen vaikutuksiin perehtyneitä tutkijoita, asiantuntijoita ja ammattilaisia, joilla on sekä teoreettista pätevyyttä että kykyä soveltaa osaamistaan.

    Monitieteinen väkivaltaopintokokonaisuus keskittyy erityisesti väkivaltaan, joka ei tapahdu organisoitujen väkivaltakoneistojen toimesta. Painopistealueina ovat arjessa, instituutioissa ja läheisissä suhteissa tapahtuva ja kohdattava väkivalta sekä väkivallan kulttuurit ja mediaväkivalta.

    Study Module in Crisis and Security (25 - 30 op)

    Sisällön valinnaisuus
    Valitaan 25-30 opintopistettä
    Sisällön valinnaisuuden lisätiedot
    The course CRIA5001 Crises, Conflicts and Security is compulsory.
    Arvosteluasteikko
    • 0-5
    Osaamistavoitteet
    After completing this program a student is able to understand causes of conflict, tensions and violence in the world system, as well as how to mitigate them. She is familiar with critical security theories and the historical development of the concepts of crisis and security. She will also gain in depth knowledge of migration theories and how these theories have developed to fit the new trends of migration flows imposed by globalization, economic and political changes. In addition, she will gain an understanding of the nature of global ethical problems and their special characteristics as well as acquire intellectual tools to understand the multiple challenges in both global and local development contexts.
    äö
    The multidisciplinary program “Crisis and Security” is an open module to all students of the Ģֱ. It consists of five courses that provide students an overall view on crises, conflicts, and security issues from a number of perspectives. Contemporary political and military crises and conflicts have triggered many kinds of challenges to human security. At the same time, the political aim to elevate security as the highest human value and to make society as secure as possible have posed a challenge to the fundamental values of freedom, equality, and human rights. The multidisciplinary program “Crisis and Security” addresses this and a number of other questions and paradoxes connected with the phenomena and concepts of crisis and security. It encourages students to reflect on the analytical and ethical assumptions that shape crisis and security conceptions in contemporary global politics. After locating debates about the meaning of crisis, conflict and security in historical context, it explores different theoretical approaches to crisis, conflict and security from a range of critical perspectives.