Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen erilliset opintokokonaisuudet
۰ö
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Opetussuunnitelman voimassaoloaika
01.08.2017-31.07.2020
Kesto
3 vuotta
Tutkintorakenne
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Opetusmoduuli/kokonaisuus, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelija ymmärtämään tietotekniikan ja digitalisaation kokonaisvaltainen vaikutus yksilöihin ja yhteisöihin jokapäiväisessä elämässä ja työssä. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijoilla on perusteellinen näkemys digitalisaation yhteiskunnallisista ja yksilöllisistä ja eettisistä vaikutuksista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista sekä kyky soveltaa oppimaansa käytäntöön.
- äö
- Opintokokonaisuudessa käsitellään digitalisaatiota esimerkiksi uudenlaisen yhteisöllisyyden, verkostojen, perheen ja ajankäytön, elämänkaaren, liikkumisen, asumisen, kuluttamisen ja työn näkökulmasta. Opintokokonaisuudessa pohditaan luennoin, käytännön esimerkein ja harjoituksin myös digitalisaation uusia mahdollisuuksia arjen toiminnan kehittämisessä ja yksilöjen ja yhteisöjen hyvinvoinnin parantamisessa. Tärkeä osio opintokokonaisuudessa on myös digitalisaation ja informaation muuttumisen myötä nousseita eettisiä kysymyksiä pohtiva filosofian kurssi.
- DIGS5001 Digitalisaatio, arkielämä ja elämänkaari (5DZ)
- DIGS5002 Digitalisaatio, yhteiskunta ja yhteisöt (5DZ)
- FILY4002 Informaation etiikka (5DZ)
- SOSS3102 Sosiaalinen media, yhteiskunnalliset liikkeet ja aktivismi (5DZ)
- DIGS5003 Sosiaalipalvelut ja digitalisaatio (5DZ)
Digitaalinen elämä -opintokokonaisuus (25 op)
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Tiedot: Humanististen ja sekulaarien sekä ei-sekulaarien katsomustraditioiden tuntemus, filosofisen ihmistutkimuksen alat, maailmankatsomusten perusteet; hyvän elämän, yhteiskunnan, kulttuurin ja identiteetin sekä etiikan keskeiset näkemysten tuntemus
Taidot: Elämänkatsomustieto - oppiaineen opettamisen edellyttämät taidot: oppiainesisältöjen kehittäminen ja kytkeminen opetustyöhön perehtymisvaiheesta lähtien opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin oppiainepedagogiikan mukaisesti
Asenteet: Kriittisen ja sivistysmyönteisen asenteen omaksuminen, opettajuuteen jatkuvan oppimisen asenteella suhtautuminen - äö
- Humanismi, sekulaarit ja ei-sekulaarit katsomukset sekä niiden tutkiminen, sekä näiden traditioiden tuntemus
Ihmisen ja ympäristön tutkimukselliset näkökulmat kokonaisvaltaisen maailmankuvan muodostamisessa
Laaja valikoima näkemyksiä koskien hyvää elämää, etiikkaa, yhteiskuntaa, todellisuutta ja sen eri puolia. - Esitietovaatimukset
- Ennen elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden suorittamista edellytetään edeltäviä opintoja, jokin seuraavista opintokokonaisuuksista:
- Yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot 25 op
- Etiikan opintokokonaisuus 25 op
- Filosofian ja politiikan tutkimuksen perusopinnot 25 op
- Sosiaalitieteiden perusopinnot 25 op
- Filosofian perusopinnot 25 op - EKTA2001 Opettajaseminaari (5DZ)
- EKTA2002 Etiikan peruskurssi (5DZ)
- EKTA2003 Maailmanuskonnot (5DZ)
- EKTA2004 Sekulaarit katsomukset, ateismi ja uskontokritiikki (5DZ)
- EKTA2005 Maailmankuvien filosofia (5DZ)
- EKTA2006 Filosofinen ihmistutkimus : Ihmisen tutkimisen perusteet (5DZ)
- EKTA180 Yhteiskunta, kulttuuri ja identiteetti (5DZ)
Elämänkatsomustiedon opintokokonaisuus (35 op)
- Sisällön valinnaisuus
- Valitaan 25-40 opintopistettä
- Sisällön valinnaisuuden lisätiedot
- Kahden ydinjakson lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia opintojaksoja.
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee eettisen ajattelun erityislaadun ja osaa analysoida ja arvioida kriittisesti moraalisia ongelmatilanteita. Opiskelija tietää, mitä erilaisten teorioiden mukaan tarkoitetaan ihmisoikeuksilla, oikeudenmukaisuudella ja hyvinvoinnilla. Opiskelija tuntee tärkeimmät eettisen ajattelun tyypit ja osaa suhteuttaa erilaisia moraalisia ratkaisuja eettisen ajattelun teoreettisiin malleihin omassa elämässään ja oman ammattialansa mukaisessa ympäristössä.
- äö
- Opintokokonaisuus koostuu kahdesta ydinjaksosta (Etiikan peruskurssi ja Filosofinen etiikka) ja valinnaisista erikoistumisjaksoista. Ydinjaksoissa tutustutaan eettisen ja moraalisen ajattelun luonteeseen, arvoja ja normeja koskevan tiedon erityispiirteisiin, keskeisimpiin filosofisen etiikan ajatteluperinteisiin (hyveteoria, seurausetiikka ja velvollisuusetiikka), sekä keskeisimpiiin sisällöllisiin moraalisiin ajattelutapoihin (ihmisoikeudet, toimintavalmiudet, oikeudenmukaisuus, onnellisuus ja hyvinvointi). Erikoistumisjaksoilla paneudutaan syvällisemmin teoreettisiin metaetiikan kysymyksiin tai erilaisiin soveltavan etiikan osa-alueisiin opiskelijan oman valinnan mukaan.
- Etiikan peruskurssi
- Filosofinen etiikka
- Sosiaalietiikka
- Tieteen etiikka
- Etiikka ja talous
- Ethics of Global Responsibility
- Ympäristöetiikka
- Informaation etiikka - Esitietovaatimukset
- Ei esitietovaatimuksia.
Etiikan opintokokonaisuus (25 - 40 op)
- Sisällön valinnaisuus
- Valitaan 25-60 opintopistettä
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Lyhyen 25 opintopisteen kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija saavuttaa kandidaatin tutkielman sekä pro gradu -tutkielman edellyttämän tutkimusmenetelmien hallinnan.
Laajan (pitkän) 60 opintopisteen menetelmäkokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteellisen tiedonmuodostuksen periaatteet sekä omaa laaja-alaisen laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien hallinnan. - äö
- Opinnoissa on valittavissa kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen sekä teoreettisen ja käsiteanalyysin tutkimuksen menetelmäopintoja. Opintojaksoilla perehdytään yhteiskuntatieteiden teoreettis-metodologisiin lähtökohtiin sekä empiirisen yhteiskuntatutkimuksen menetelmällisiin mahdollisuuksiin ja keskeisiin käytäntöihin. Monipuolisesta kurssitarjonnasta opiskelija voi koota 25 tai 60 opintopisteen menetelmäopintojen kokonaisuuden.
- FILA164 Tietoteoria (5DZ)
- YFIP250 Kriittinen ajattelu ja tieteellinen kommunikaatio (5DZ)
- FILY4001 Tieteen etiikka (5DZ)
- FILA170 Logiikka (5DZ)
- FILA2003 Praktikum (5DZ)
- YFIY100 Tieteen teoria (5DZ)
- FILY4002 Informaation etiikka (5DZ)
- YFIA200 Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset menetelmät (5DZ)
- YFIA2001 Kvalitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset (5DZ)
- YFIA2002 Kvantitatiivisten menetelmien tutkimusharjoitukset (5DZ)
- POLA2004 Poliittisten käsitteiden tutkimus (5DZ)
- POLA2005 Retoriikka (5DZ)
- SPTP104 Sukupuolentutkimuksen tieteenfilosofia ja metodologia (5DZ)
Ihmistieteiden metodit -opintokokonaisuus (25 - 60 op)
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tunnistaa eri-ikäkausiin liittyviä piirteitä, tutkimuksellisia erityisalueita ja kysymyksiä sekä ymmärtää elämänkulun rakentumista ja rytmittymistä nyky-yhteiskunnassa ja kykenee refleksiivisesti tarkastelemaan iän ja ikäisyyden merkitystä erilaisissa konteksteissa.
- äö
- Opintokokonaisuudessa perehdytään iän, ikääntymisen ja eri elämänvaiheiden tematiikkaan. Opintokokonaisuus syventää opiskelijan valmiuksia niin teoreettisen kuin käytännöllisenkin tiedon soveltamiseen tutkimuksessa ja työelämän eri aloilla.
- SOSS3105 Iän, ikäkausien ja elämänkulun sosiologia (5DZ)
- IKAP102 Suomalaista ikäkausitutkimusta (5DZ)
- IKAP103 Ikääntyvä yhteiskunta (5DZ)
- IKAM5001 Nuoruus ja sukupolvet (5DZ)
- IKAP105 Lapsuus tutkimuskohteena (5DZ)
Ikäkaudet ja elämänkulku -opintokokonaisuus (25 op)
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Kansalaisyhteiskunnan opintokokonaisuuden (KANS) opintojen tavoitteena on, että ne suoritettuaan opiskelija hallitsee tutkimusalueen tieteelliset peruskäsitteet ja keskeisimmät teoriat sekä kykenee soveltamaan niitä muissa opinnoissaan, työelämässä ja kansalaistoiminnassa. Opinnot suoritettuaan opiskelija omaa laaja-alaisen näkemyksen kansalaisyhteiskunnasta, sen kehityksestä ja nykytendensseistä.
- äö
- Kansalaisyhteiskunnan opintokokonaisuuden laajuus on 25 op ja se on vapaa sivuaine kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Opintokokonaisuuteen sisältyviä yksittäisiä opintojaksoja voi suorittaa vapaasti eli ilman erillisen opinto-oikeuden hakemista.
Kansalaisyhteiskunnan käsitteellä viitataan yleisimmin niin sanottuun kolmanteen yhteiskunnallisen elämän alueeseen valtion ja markkinoiden rinnalla. Kansalaisyhteiskunta nähdään sosiaalisen elämän kentäksi, jossa kansalaiset voivat ihanteellisimmillaan osallistua vapaaehtoisesti, toimia omaehtoisesti sekä muodostaa vapaasti yhteenliittymiä. Kansalaisyhteiskunnan pääasiallisia organisoitumia ovat epämuodolliset ja muodolliset yhdistykset sekä yhteiskunnalliset liikkeet. Kansalaisyhteiskuntaan voidaan lukea myös löyhästi organisoituneet keskusteluyhteisöt ja sosiaaliset verkostot. Yleisesti kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoistoimintaa kuvataan aatteelliseksi ja voittoa tavoittelemattomaksi yleishyödylliseksi toiminnaksi. Kansalaisyhteiskunnan vahvuuden katsotaan osaltaan tukevan yhteiskunnan kestävyyttä ja uudistumiskykyä sekä myös kykyä taata yhteiskunnallista turvallisuutta ja vakautta. - SOSS3101 Kansalaisyhteiskunnan teoriat (5DZ)
- KANS5001 Kansalaistoiminta ja osallistuminen (5DZ)
- KANS017 Suomalainen kansalaisyhteiskunta (5DZ)
- SOSS3102 Sosiaalinen media, yhteiskunnalliset liikkeet ja aktivismi (5DZ)
- KANS126 Kansalaisyhteiskunnan organisoituminen (5DZ)
Kansalaisyhteiskunnan opintokokonaisuus (25 op)
- Sisällön valinnaisuus
- Valitaan 25-40 opintopistettä
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Kestävän kehityksen opintokokonaisuudessa (KEKE) rakennetaan yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa kestävään kehitykseen tarkastelemalla sen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista ulottuvuutta. Kestävää kehitystä ja sen ulottuvuuksia tarkastellaan sosiologian, yhteiskuntapolitiikan, sosiaalityön, valtio-opin, filosofian sekä kehitystutkimuksen näkökulmista. Opintokokonaisuuden tavoitteena on ympäristöongelmien yhteiskunnallisten ulottuvuuksien tunnistaminen ja niiden hallinnan ja vaikutusten analysoiminen.
- äö
- Kestävä kehitys on jatkuvaa, ohjattua yhteiskunnallista muutosta eri aluetasoilla. Sen päämääränä on turvata nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvän elämän mahdollisuudet. Ilmastonmuutoksen ja niukkenevien resurssien olosuhteissa yhteiskuntatieteellinen näkökulma ympäristönmuutokseen nousee yhä keskeisemmälle sijalle päätöksenteossa. Kestävän kehityksen ulottuvuuksien tunnistaminen ja analysoiminen sekä ympäristönmuutoksen vaikutusten hallinta muuttuu tärkeäksi osa-alueeksi erityisesti niissä asiantuntijatehtävissä, joissa joudutaan tekemään monimutkaisia kestävää yhteiskunnallista kehitystä ja sen ohjaamista koskevia ratkaisuja.
Opintokokonaisuuden laajuus on 25-40 op ja se on vapaa sivuaine kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Opintokokonaisuuteen sisältyviä yksittäisiä opintojaksoja voi suorittaa vapaasti eli ilman erillisen opinto-oikeuden hakemista. - äپdz
- Lisäksi opintokokonaisuuteen hyväksytään suorituksiksi seuraavat UniPIDin tuottamat kurssit:
- Concepts of Sustainability
- Water and Society
- Globalisation and Corporate Responsibility
Katso: - KKEA5001 Johdatus kestävään kehitykseen (5DZ)
- SOSS3106 Ympäristösosiologia (5DZ)
- SOSS3107 Ympäristösosiologian kriittisiä kysymyksiä (5DZ)
- YKPA363 Ruoka (5DZ)
- KKES5002 Energia ja yhteiskunta (5DZ)
- KKES5003 Kestävä hyvinvointi (5DZ)
- FILA406 Ympäristöetiikka (5DZ)
- FILA410 Sosiaalietiikka (5DZ)
- SOSS3103 Kulutus ja elämäntapa (5DZ)
- SOSS3108 Ilmastomuutoksen sosiologia (5DZ)
- YKPS3101 Sustainable Development as a Societal Challenge (5DZ)
Kestävän kehityksen opintokokonaisuus (25 - 40 op)
- Sisällön valinnaisuus
- Valitaan 25-30 opintopistettä
- Sisällön valinnaisuuden lisätiedot
- Pakollisen ydinopintojakson 5 op lisäksi opiskelija suorittaa valinnaisia opintojaksoja 20-25 op.
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Väkivaltaopinnot suoritettuaan opiskelija tunnistaa väkivallan mekanismeja ja saa valmiuksia kohdata, tunnistaa ja jäsentää väkivallan eri ilmenemismuotoja sekä tutkimuksellisesti että käytännön työssä. Opiskelija omaksuu peruslähtökohdat väkivaltatutkimuksesta, tutkimustiedon tuottamisesta ja hyödyntämisestä sekä ymmärtää väkivaltaa ilmiönä ja ongelmana. Opiskelija tutustuu väkivaltatutkimuksen peruskäsitteisiin ja teoriaperinteisiin sekä väkivaltatyön teoreettisiin, tutkimuksellisiin ja ammatillisiin perusteisiin.
- äö
- Väkivaltaa ja sen seurannaisvaikutuksia koskevan ymmärryksen ja asiantuntijuuden tarve on viime vuosina havaittu monilla eri aloilla. Erityisen vakavaksi se on koettu sosiaali- ja terveyssektorilla ja kasvatusalan asiantuntijoiden ja ammattilaisten keskuudessa. Myös työelämään liittyvä väkivalta ja esimerkiksi kulttuurin, taiteiden ja journalismin rooli ja suhde väkivaltaan ovat viimeaikoina nousseet vahvasti esille sekä arjen käytännöissä että julkisissa keskusteluissa ja kansallisilla ja kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. Väkivallan aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös väkivallasta aiheutuvat kustannukset ovat osoittautuneet taloudellisesti erittäin mittaviksi ja yhteiskunnallisesti kuormittaviksi. Eri aloille tarvitaan väkivaltaan ja sen vaikutuksiin perehtyneitä tutkijoita, asiantuntijoita ja ammattilaisia, joilla on sekä teoreettista pätevyyttä että kykyä soveltaa osaamistaan.
Monitieteinen väkivaltaopintokokonaisuus keskittyy erityisesti väkivaltaan, joka ei tapahdu organisoitujen väkivaltakoneistojen toimesta. Painopistealueina ovat arjessa, instituutioissa ja läheisissä suhteissa tapahtuva ja kohdattava väkivalta sekä väkivallan kulttuurit ja mediaväkivalta.
Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus (25 - 30 op)
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Sosiaalityön perusopinnot (25 op) suoritettuaan opiskelija tunnistaa sosiaalityön erityispiirteitä ja ymmärtää sosiaalityön suhdetta muihin yhteiskuntatieteisiin. Opiskelija omaksuu peruslähtökohdat tutkimustiedon hyödyntämisestä ja tuottamisesta sekä ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä tieteellisen tiedon näkökulmista. Opiskelija omaa perusvalmiudet jäsentää sosiaalityötä teoreettisesti ja empiirisesti sekä tuottaa tieteellisesti pätevää tekstiä.
- äö
- Sosiaalityön perusopinnot
- Sosiaalityön perusteet/johdanto
- Sosiaalityön käytännöt I
- Yhteiskuntateoria
- Argumentaatio
- Kriittinen ajattelu
- Suomalainen yhteiskunta - STOP1001 Sosiaalityön johdanto (5DZ)
- YFIP1002 Valtio ja yhteiskunta (5DZ)
- YFIP1003 Yhteiskuntateoriat (5DZ)
- YFIP250 Kriittinen ajattelu ja tieteellinen kommunikaatio (5DZ)
- STOP1006 Sosiaalityön käytännöt I (5DZ)
Sosiaalityön perusopinnot (25 op)
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Aineopinnot suoritettuaan opiskelija tietää, mitä akateeminen ammatillinen sosiaalityö on. Opiskelija hallitsee oppialan peruskäsitteet sekä teoreettiset, ammatilliset ja tutkimukselliset perusteet. Opiskelija tuntee voimassa olevan suomalaisen sosiaalilainsäädännön perusteet ja hallinnolliset periaatteet sekä suomalaisen sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän osana eurooppalaista toimintaympäristöä.
Opiskelija tunnistaa keskeiset sosiaaliset ongelmat ja niiden syntyprosessit sekä hallitsee tyypilliset interventiot sosiaalisiin ongelmiin. Opiskelija hallitsee vuorovaikutuksellisen auttamistyön eettiset ja metodiset perusteet sekä sosiaalityön yleisimmät ammatilliset työmenetelmät. Opiskelija osaa soveltaa ja arvioida hankkimaansa tietoa työelämässä ja oppii esittämään ratkaisuja monimutkaisiin ja ennakoimattomiin käytännön ongelmatilanteisiin. Hän tuntee sosiaalitieteellisen ajattelun ja tutkimuksen perusteet. Opiskelija oppii muotoilemaan tieteellisesti perustellun tutkimusongelman sekä hallitsee tieteellisen ajattelun ja tieteellisten työskentelytapojen perusteet sekä hallitsee yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja kirjoittamisen perustaidot. - äö
- Sosiaalityön aineopinnot tutkinto-ohjelman ulkopuoliselle opiskelijalle koostuvat metodiopinnoista, tieteenalan sisältöopinnoista painottuen sosiaalityön toimintaympäristöön sekä asiantuntijuuteen ja ammatillisiin käytäntöihin, joiden yhteydessä suoritetaan Käytännöt II –jakso,
- äپdz
- Sosiaalityön aineopinnot eivät ole vapaa opintokokonaisuus, vaan sen opinto-oikeutta haetaan erikseen sivuainehaun yhteydessä
Sosiaalityön aineopinnot valinnaisina opintoina (50 op)
- Sisällön valinnaisuus
- Valitaan erillisten kriteerien mukaan
- Kriteerit
- Opintokokonaisuus koostuu ydinopinnoista (25 op) ja laajennetuista opinnoista (5-35 op), joista opiskelija voi koota joko 25 op:n (ydinopinnot) tai enintään 60 op:n (sisältäen ydinopinnot 25 op) opintokokonaisuuden.
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Sukupuolentutkimuksen opintoja suoritettuaan opiskelija osaa kuvata sukupuolentutkimuksen ajatteluperinteitä ja merkitystä eri tieteenaloilla. Opiskelija kykenee arvioimaan eri perinteiden ja suuntausten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Opiskelija hallitsee sukupuolentutkimuksen keskeiset käsitteet ja niiden historian sekä osaa soveltaa niitä omalle tieteenalalleen mielekkäällä tavalla.
- äö
- Sukupuolentutkimuksen ydinopinnot (25 op) perehdyttävät sukupuolentutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, feministisen ajattelun historiaan ja nykysuuntauksiin sekä sukupuolentutkimuksen esiin nostamiin metodologisiin ja tieteenfilosofisiin kysymyksenasetteluihin. Laajennettujen opintojen (5-25 op) avulla opiskelija voi syventyä sukupuolentutkimuksen eri osa-alueisiin.
- SPTP101 Sukupuolentutkimuksen johdanto (5DZ)
- SPTP102 Feministisen ajattelun historia ja klassikot (5DZ)
- SPTP103 Feministisen teorian nykysuuntauksia (5DZ)
- SPTP104 Sukupuolentutkimuksen tieteenfilosofia ja metodologia (5DZ)
- SPTP105 Sukupuolentutkimuksen tutkimuskysymyksiä (5DZ)
- SPTA2001 Sukupuolitettu ja normitettu ruumis (5DZ)
- SPTA313 Queer-tutkimus (5DZ)
- SPTA311 Intersektionaaliset valtasuhteet (5DZ)
- SPTA2002 Kriittinen mies- ja maskuliinisuuksien tutkimus (5DZ)
- SPTA2003 Sukupuolentutkimuksen vapaavalintaiset opinnot I (5DZ)
- SPTA2004 Sukupuolentutkimuksen vapaavalintaiset opinnot II (5DZ)
- SPTS2005 Sukupuolentutkimuksen teemaseminaari (5DZ)
Sukupuolentutkimuksen opintokokonaisuus (25 - 60 op)
- Sisällön valinnaisuus
- Valitaan 25-30 opintopistettä
- Sisällön valinnaisuuden lisätiedot
- The course CRIA5001 Crises, Conflicts and Security is compulsory.
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- After completing this program a student is able to understand causes of conflict, tensions and violence in the world system, as well as how to mitigate them. She is familiar with critical security theories and the historical development of the concepts of crisis and security. She will also gain in depth knowledge of migration theories and how these theories have developed to fit the new trends of migration flows imposed by globalization, economic and political changes. In addition, she will gain an understanding of the nature of global ethical problems and their special characteristics as well as acquire intellectual tools to understand the multiple challenges in both global and local development contexts.
- äö
- The multidisciplinary program “Crisis and Security” is an open module to all students of the Ģֱ. It consists of five courses that provide students an overall view on crises, conflicts, and security issues from a number of perspectives. Contemporary political and military crises and conflicts have triggered many kinds of challenges to human security. At the same time, the political aim to elevate security as the highest human value and to make society as secure as possible have posed a challenge to the fundamental values of freedom, equality, and human rights. The multidisciplinary program “Crisis and Security” addresses this and a number of other questions and paradoxes connected with the phenomena and concepts of crisis and security. It encourages students to reflect on the analytical and ethical assumptions that shape crisis and security conceptions in contemporary global politics. After locating debates about the meaning of crisis, conflict and security in historical context, it explores different theoretical approaches to crisis, conflict and security from a range of critical perspectives.
Study Module in Crisis and Security (25 - 30 op)
- Sisällön valinnaisuus
- Valitaan 25-41 opintopistettä
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Suoritettuaan opinkokonaisuuden opiskelija omaa perustiedot muun muassa työn ja työmarkkinoiden historiallisesta muutoksesta, suomalaisesta työpolitiikasta ja työn ja hyvinvoinnin suhteista. Valinnaiset opintojaksot keskittyvät esimerkiksi työn johtamiseen, työperäiseen siirtolaisuuteen ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Opintokokonaisuuden laajuus on 25 op - 41 op ja se on vapaa kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Opintokokonaisuuteen sisältyviä opintojaksoja voi suorittaa vapaasti eli ilman erillisen opinto-oikeuden hakemista. Myös kaikkia yksittäisiä jaksoja voi suorittaa vapaasti.
- äö
- Työn ja työelämän opintokokonaisuus perehdyttää työn ja työelämän politiikkoihin, käytäntöihin ja muutokseen. Opintokokonaisuus antaa valmiudet ymmärtää niin kotimaisia kuin kansainvälisiä työmarkkinajärjestelmiä, keskeisiä työn teorioita ja työelämän historiaa sekä nykytrendejä. Työelämää tarkastellaan eri tasoilta ja näkökulmista. Kokonaisuus perehdyttää työelämän suhteisiin niin työntekijän ja työorganisaatioiden kuin yhteiskunnan ja globaalien työmarkkinoiden näkökulmasta.
Työn ja työelämän opintokokonaisuus (25 - 41 op)
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on yliopistotasoiset alustavat tiedot filosofiasta, yhteiskuntatieteistä, suomalaisen yhteiskunnan rakenteista sekä filosofisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Perusopintojen jälkeen opiskelijalla on taito käyttää ja arvioida tietoa ja osaamista kriittisesti sekä hänellä on valmiudet jatkaa opintojaan filosofian, politiikan, sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan aloilla.
- äö
- - Yhteiskuntateoria
- Argumentaatio
- Kriittinen ajattelu
- Suomalainen yhteiskunta
- Ajankohtaiset yhteiskunnalliset sisällöt - YFIP1001 Maailman tila. Johdatusta yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkasteluun (10DZ)
- YFIP1002 Valtio ja yhteiskunta (5DZ)
- YFIP1003 Yhteiskuntateoriat (5DZ)
- YFIP250 Kriittinen ajattelu ja tieteellinen kommunikaatio (5DZ)
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot (25 op)
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on yliopistotasoiset alustavat tiedot filosofiasta, yhteiskuntatieteistä, suomalaisen yhteiskunnan rakenteista sekä filosofisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Perusopintojen jälkeen opiskelijalla on taito käyttää ja arvioida tietoa ja osaamista kriittisesti sekä hänellä on valmiudet jatkaa opintojaan filosofian, politiikan, sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan aloilla.
- äö
- - Yhteiskuntateoria
- Argumentaatio
- Kriittinen ajattelu
- Suomalainen yhteiskunta
- Ajankohtaiset yhteiskunnalliset sisällöt - YFIP1001 Maailman tila. Johdatusta yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkasteluun (10DZ)
- YFIP1002 Valtio ja yhteiskunta (5DZ)
- YFIP1003 Yhteiskuntateoriat (5DZ)
- YFIP250 Kriittinen ajattelu ja tieteellinen kommunikaatio (5DZ)
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot (25 op)
- Sisällön valinnaisuus
- Vähintään 35 opintopistettä
- Sisällön valinnaisuuden lisätiedot
- Suoritetaan vähintään yhden opintosuunnan määrittelemät menetelmä- ja sisältöopinnot.
- Arvosteluasteikko
-
- 0-5
- Osaamistavoitteet
- Yhteiskuntatieteiden ja filosofian kandidaattiohjelman aineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee yhteiskuntatieteellisen tai filosofisen ajattelun ja tutkimuksen historiaa sekä tärkeimpiä nykysuuntauksia.
Opiskelija on tutustunut yhteiskuntatieteellisen ja filosofisen tiedon muodostamisen ja perustelun tapoihin sekä tutkimusmenetelmiin, ja hän osaa soveltaa niitä eettisesti perustellulla tavalla tutkimustyössä. Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä tutkimustiedon ja teorioiden tarjoamista näkökulmista.
Opiskelija on perehtynyt valitsemansa tieteenalan käsitteisiin ja tutkimusalaan.
Opiskelijalla on valmiudet siirtyä maisteriopintoihin valitsemassaan opintosuunnassa. - äö
- Yhteiskuntatieteiden ja filosofian kandidaattiohjelman aineopinnot muille kuin yhteiskuntatieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijoille koostuvat menetelmäopinnoista ja tieteenalan sisältöopinnoista. Päästäkseen yhteiskuntatieteiden ja filosofian maisteriohjelman tiettyyn opintosuuntaan, tulee opiskelijan suorittaa kyseisen maisteriohjelman opintosuunnan määrittelemät menetelmä- ja sisältöopinnot aineopinnoissa.
- Esitietovaatimukset
- Yhteiskuntatieteiden ja filosofian perusopinnot
- Sisällön valinnaisuus
- Vähintään 15 opintopistettä
- Sisällön valinnaisuus
- Valitaan 15 opintopistettä
- POLA2004 Poliittisten käsitteiden tutkimus (5DZ)
- POLA2005 Retoriikka (5DZ)
- Sisällön valinnaisuus
- Vähintään 20 opintopistettä
- FILA2011 Filosofian historia (5DZ)
- FILA140 Filosofinen etiikka (5DZ)
- FILA2012 Metafysiikka (5DZ)
- FILA2013 Yhteiskuntafilosofia (5DZ)
- POLA2011 Demokratiateoria (5DZ)
- POLA2012 Klassinen poliittinen ajattelu (5DZ)
- VALA300 Maailmanpolitiikka (5DZ)
- POLA2013 Parlamentit ja poliittiset instituutiot (5DZ)
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian aineopinnot valinnaisina opintoina (vähintään 35 op)
Opintosuuntakohtaiset menetelmäopinnot (vähintään 15 op)
Politiikan opintosuunnan menetelmäopinnot (15 op)
Politiikan opintosuunnan opinnot suorittavat opiskelijat tekevät pakollisina alla olevat kaksi opintojaksoa ja valitsevat lisäksi vähintään yhden (5 op) aineopintotasoisen menetelmäopintojakson yhteiskuntatieteiden ja filosofian aineopintokokonaisuuden toisesta opintosuunnasta siten että 15 op täyttyy.