Erityispedagogiikan ja varhaiserityisopetuksen koulutukset
Erityispedagogiikan (EP) ja varhaiserityisopetuksen (VEO) koulutuksissa pääaineena on erityispedagogiikka. Erityispedagogiikan oppiaineen tehtävänä on vastata erityisopettajien ja erityiskasvatuksen asiantuntijoiden koulutuksesta sekä erityispedagogisesta tutkimuksesta ja tutkijankoulutuksesta.
Erityispedagogiikka on soveltava tieteenala, jonka toimintamallien teoreettinen perusta pohjautuu keskeisesti lähitieteisiin (esim. kasvatus-, yhteiskunta- ja lääketieteisiin, psykologiaan sekä logopediaan). EP- ja VEO-koulutuksissa erityispedagogiikalle keskeisten rajapintatieteenalojen tuottama tutkimus- ja teoriatieto yhdistetään sekä erilaisia tieteellisiä lähestymistapoja käsitellään monipuolisesti kasvatus- ja opetustyössä käyttökelpoisia sovelluksia painottaen.
Erityispedagogiikan ja varhaiserityisopetuksen koulutuksista valmistuneet maisterit sijoittuvat erityiskasvatuksen tai erityisopetuksen tehtäviin. Koulutuksen tuottamat opettajankelpoisuudet vaihtelevat opiskelijan suorittamien opintokokonaisuuksien mukaan (). Opettajan kelpoisuuksia tuottavien opintojen sijaan opiskelija voi opiskella erityiskasvatuksen asiantuntijan opintosuunnan mukaisesti suuntautuen erilaisiin suunnittelu-, tutkimus-, hallinto- ja asiantuntijatehtäviin.Â
Kasvatustieteen maisterin tutkinto on kasvatustieteellinen perustutkinto, jonka suorittaneella henkilöllä on kelpoisuus suorittaa jatkotutkintonaan kasvatustieteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Tutkintorakenne ja koulutusten sisällöt
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (180 op) voi suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa ja kasvatustieteen maisterin tutkinnon (120 op) kahdessa vuodessa.
Maisterin tutkintoon johtaviin koulutuksiin (EP, VEO) sisältyvät tutkintoasetuksen 19 §:n mukaiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (eo) ja opettajan pedagogiset opinnot (ped). Molemmat opinnot ovat laajuudeltaan 60 op opintojen jakautuessa sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon. EP-koulutuksessa opiskelija voi suuntautua opinnoissaan erityisopettajan tehtävien sijaan erilaisiin suunnittelu-, tutkimus-, hallinto- ja muihin asiantuntijatehtäviin (ei opettajan kelpoisuuksia). Tällöin opiskelija ei suorita kokonaan opettajan pedagogisia opintoja eikä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja vaan opiskelee niiden sijaan valinnaisia opintoja, joilla suuntaa omaa asiantuntijuuttaan.
Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (60 op) on mahdollista suorittaa myös erillisenä opintokokonaisuutena (erilliset erityisopettajan opinnot).
Erityispedagogiikan opinnot
Erityispedagogiikan perusopinnoissa (25 op) perehdytään erityispedagogiikan perusteisiin, erityiskasvatuksen toimintaympäristöihin ja yhteistyöverkostoihin, oppimisen ja osallistumisen yksilöllisyyteen sekä oppimisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen.
Erityispedagogiikan aineopinnoissa (50/35 op) perehdytään monipuolisesti erilaisiin tukitarpeisiin, niiden arviointiin ja interventioihin sekä tieteellisen tutkimuksen perusteisiin.
Erityispedagogiikan syventävissä opinnoissa (90/80 op) syvennetään erityispedagogista osaamista teoreettisesti ja filosofisesti sekä kehitetään omaa ammatillista kasvua ja kriittistä ajattelua tieteellisen ja kokemuksellisen tiedon soveltajana.
Muut yhteiset opinnot
Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon kuuluu 20 op tiedekunnan yhteisiä yleis-, viestintä- ja kieliopintoja, joiden tavoitteena on antaa opiskelijalle yliopisto-opiskelun ja tieteellisen viestinnän perusvalmiudet sekä ymmärrys vuorovaikutuksen merkityksestä kasvatusalan opiskelussa ja asiantuntijatehtävissä. Kasvatustieteen maisterin tutkinnossa suoritetaan 5 op viestintäopintoja, joiden tavoitteena on tukea syventävien opintojen tutkielman (pro gradu -tutkielma) kirjoitusprosessia ja tieteellisen keskustelun taitoja. Kieli- ja viestintäopinnot toteuttaa yliopiston Kielikeskus yhteistyössä kasvatustieteiden laitoksen kanssa.
Kasvatustieteellisen alan koulutuksille yhteisiä kasvatustieteen perusopintoja opiskellaan ilmiölähtöisesti. Perusopintojen kokonaisuus jakautuu viideksi 5 op opintojaksoksi, joista yhden toteutus on eriytetty koulutuksittain.
KTK0006 Opetushallinnon opinnot opiskellaan osana KM-tutkintoa. Opintojakso on osa opettajan pedagogisia opintoja.
Ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ja vapaavalintaiset opinnot
VEO-koulutuksen opiskelijoilla KK-tutkintoon kuuluu 60 op:n laajuiset varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (VAAM).
EP -koulutuksen opiskelijat suorittavat KK-tutkintoonsa joko peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM, 60 op) tai vapaavalintaiset opinnot 60/75 op.
Maisterin tutkintoon kuuluu 24/35 op vapaavalintaisia opintoja.
Erityispedagogiikan opetussuunnitelman opintojaksot
Erityispedagogiikan opetussuunnitelmassa kuvataan opintojen laajuus, osaamistavoitteet, sisältö, suoritustavat sekä arviointi opintojaksoittain. Osa opintojaksoista toteutetaan vieraskielisenä opetuksena.
Suoritustapoihin ja arviointiperusteisiin tehdään tarkennuksia opetussuunnitelman voimassaoloaikana. Tarkemmat kurssitiedot löytyvät lukuvuosittain vaihtuvasta opetusohjelmasta.
Opintojaksojen koodeissa kolme ensimmäistä kirjainta viittaavat opintojakson vastuuyksikköön ja neljäs kirjain opintojakson tasoon (yleisopinnot Y, perusopinnot P, aineopinnot A ja syventävät opinnot S).