Matkailu- ja ravintola-ala

Matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuuskuvassa visioidaan, kuinka toimiala kehittyy kestävyysmurroksessa ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Mukana niin tavoiteltu tulevaisuus että uhkakuva.

Tavoiteltu tulevaisuus: Maata pitkin ja makuja maistellen

Matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuus on erittäin riippuvainen maailman ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Kestävyysmurros on alalle välttämätön, mutta myös muilta toimialoilta vaaditaan kehitystä.

Ympäristöystävälliset valinnat ohjaavat kuluttajia

Ympäristöystävälliset liikkumismuodot ovat nyt matkailijoiden suosiossa ja lentomatkustuksen sijasta yhä useammat valitsevat maateitse tai raiteilla kulkevat vaihtoehdot kulkuneuvoiksi. Veneily lisääntyy. Lentomatkustukseen tulee vetylentokoneita.

Vastuullisuus ja kestävyys ovat keskeisiä tekijöitä matkailijoiden majoitusvalinnoissa. Hotellit ja majoituspalvelut ovat tehneet mittavia investointeja energiatehokkuuteen ²õ±ð°ìä uusiutuvan energian °ìä²â³Ù³Ùä³¾¾±²õ±ð±ð²Ô. Majoitusten luokituksessa huomioidaan nyt niiden ympäristöystävällisyys. Tarjotut ruoat ovat lähellä tuotettuja ja kestävästi viljeltyjä. Lähiruoan tärkeys korostuu etenkin lähimatkailussa.

Ravintolat ³ó²âö»å²â²Ô³Ù䱹ä³Ù °ì¾±±ð°ù°ùä³Ù±ð³Ù³Ùä±¹¾±Ã¤ pakkausmateriaaleja ja suosivat kotimaisia, lähituottajien raaka-aineita. Hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään aktiivisesti. Kasvisruokavalio ja kasviproteiinit ovat yleistyneet, ja niitä nähdään ravintoloiden tuotetarjonnassa vastauksena kulutustottumuksien muutokseen.

Teknologialla räätälöidymmät elämykset

°Õ±ð°ì´Çä±ô²â, massadata ja ennustavat algoritmit ovat vakiinnuttaneet asemansa matkailualalla. Ne mahdollistavat matkailutuotteiden räätälöinnin yksilöllisiin tarpeisiin ja ennakoivat kuluttajien palvelutarpeita. Tekoälyä hyödynnetään matkojen suunnittelussa ja esimerkiksi oman matkan ympäristövaikutusten suunnittelun minimoimisessa.

Virtuaalinen, laajennettu ja sekoitettu todellisuus tuovat matkailijoille aivan uudenlaisia elämyksiä. Puhutaan teknoturismista ja kokemusmatkailusta. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa vierailut paikoissa ja ajassa, joihin matkustaminen olisi muuten mahdotonta.

Ravintola-ala hyödyntää teknologiaa toimintojen tehostamisessa ja automatisoinnissa, asiakasvuorovaikutuksen °ì±ð³ó¾±³Ù³Ùä³¾¾±²õ±ð²õ²õä ja päätöksien optimoinnissa. Ruoan valmistuksen, pöytäpalvelun ja siivoamisen automatisoituminen laskee palvelukustannuksia. Uudet innovaatiot, kuten li²õä³Ùyn todellisuuden teknologia, asettavat asiakkaat istumaan virtuaalisen aterian ääreen ja antavat heille uudenlaisen mahdollisuuden kokea ruokalista ennen valinnan tekemistä.

Käsityötaidot ja palvelu korostuvat

Toimialan digitalisoituminen ja automaatio laskevat työvoiman tarvetta ja helpottavat ²Ôä¾±²Ô alan työntekijävajetta. Työnkuva muuttuu ja luovuuden, motoristen taitojen, havainnointikyvyn ²õ±ð°ìä sosiaalisten taitojen arvo kasvaa. Ihmisten kyky luoda ainutlaatuisia elämyksiä, huolehtia asiakkaista ja olla vuorovaikutuksessa matkailijoiden kanssa ovat tärkeitä taitoja alalla.

±«³ó°ì²¹°ì³Ü±¹²¹:ÌýÌýEkologinen romahdus tuhoaa kannattavuudenÌý

Sää- ja luonto-olosuhteiden muuttuminen vähentää matkailukohteita ²õ±ð°ìä ulkomailla että kotimaassa. Raaka-aineiden puute nostaa maiden välisiä jännitteitä ja lisää negatiivisia asenteita turismia kohtaa. Sotien ja konfliktien ±ô¾±²õää²Ô³Ù²â³¾¾±²Ô±ð²Ô aiheuttavat turvallisuusongelmia. Matkustamisesta tulee miltei mahdotonta.

Ilmastonmuutos ja luontokato vaikeuttavat raaka-aineiden saatavuutta ja heikentävät niiden laatua. Jopa vedestä on pulaa. Raaka-aineiden hinnat nousevat ja eksoottisempien raaka-aineiden, kuten hedelmien, saatavuudesta tulee mahdotonta. Ravintoloiden on mukauduttava muutokseen vaihtamalla tarjontaansa.

Matkailun romahdus rasittaa taloutta

Matkailun dramaattinen vähentyminen vähentää työpaikkoja alalla, mikä vaikuttaa myös ravintola-alaan etenkin tyypillisissä turistikohteissa. Kysynnän romahtaminen on pakottanut monet matkailu- ja ravintolayritykset sulkemaan ovensa.

Toimialan haasteet rasittavat etenkin pienyrittäjiä, kuten ravintoloita, kauppoja ja käsityöläisiä, mutta myös suurempia tahoja, kuten hotelleja ja matkailupalveluyrityksiä. Kulutuskysynnän lasku, työttömyys, alueellinen eriarvoisuus ja verotulojen vähentyminen rasittavat Suomen taloutta. Jokaisen kaupungin on kehitettävä oma vetonaulansa lähimatkailijoiden houkuttelemiseksi.

Toimialan haasteiden tuoma epävarmuus vähentää alalle hakeutumista.

Ìý

Tämä tulevaisuuskuva on osa Työelämän kestävä tulevaisuus -julkaisua, joka on toteutettu POLKU 2.0 -hankkeessa, jossa luotiin Keski-Suomeen laadukasta, työuran eri vaiheisiin ja työelämän tarpeisiin sopivaa kestävyysopintotarjontaa. Hankkeen päärahoittaja oli Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ja rahoittavana viranomaisena toimi Keski-Suomen ELY-keskus. Hanketta rahoittivat myös Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken ja Saarijärven kunnat ²õ±ð°ìä UPM-Kymmene Oyj.