Logistiikka-ala

Logistiikka-alan tulevaisuuskuvassa visioidaan, kuinka toimiala kehittyy kestävyysmurroksessa ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Mukana niin tavoiteltu tulevaisuus että uhkakuva.

Tavoiteltu tulevaisuus: Energiaviisas logistiikka

Tulevaisuuden logistiikka laajenee pelkkien kuljetusten ulkopuolelle. Yrityksille ja kuluttajille tarjotaan kokonaisvaltaisempaa logistiikkapalvelua. Käänteinen logistiikka toteuttaa kiertotaloutta, kun tavarat kiertävät takaisin valmistajalle tai korjattavaksi. Ala toimii huoltovarmuuden tärkeänä osana.

Energiatehokas varastointi, uudet käyttövoimat, optimoidut kuljetukset, automatisointi ja täysin uudet kuljettamisen muodot siivittävät alan kestävyysmurrosta, vaikka verkkokaupan kasvun myötä kuljetettavien pakettien määrä myös lisääntyy.

Maan alta ilmatilaan

Energiamurroksen seurauksena logistiikan ala siirtyy käyttämään uusiutuvaa käyttövoimaa (bio-, vety- ja sähköenergiaa) kalustoissaan. Valtion infrastruktuuria kehitetään tukemaan tätä muutosta ja tuulivoimaloiden ongelmajätteille löydetään vaihtoehtoja.

Uusiutuvalla käyttövoimalla toimivat skuutit ja ilma-alukset nousevat perinteisen kaluston rinnalle niin ihmisten kuin tavaroiden kuljettamisessa. Niiden hallintaan kehitetään lainsäädäntöä. Toisaalta kuljettaminen siirtyy maan alle tunneleihin, joita pitkin paketteja voidaan lähettää suoraan asuintalojen kellarikerroksiin isommissa kaupungeissa.

Last mile -kuljetukset toteutetaan droneilla ja roboteilla. Perinteisiä kuljettajia tarvitaan yhä, mutta digitalisaatio automatisoi kalustoa. Datan hyödyntäminen alalla lisääntyy ajotyylin seurannassa ja täyttö- ja käyttöasteen tehostamisessa.

Logistiikka-ala tarjoaa kuljetusten lisäksi myös energiaoptimoitua, uusiutuvaa energiaa hyödyntävää varastointipalvelua muille yrityksille.

Osaamisen haasteet

Kuljetusasiakkaat vaativat toimitusketjuiltaan yhä kovaäänisemmin vihreää siirtymää. Logistiikka-alan yritykset investoitavat kestäviin innovaatioihin, jotta ne pysyvät kilpailussa mukana.

Työvoimatarpeen painopiste siirtyy perinteisestä kuljettamisesta ja asiakaspalvelusta teknologiaosaajiin ja infrastruktuurin ylläpitäjiin. Alan tulevaisuuden osaaja kykenee hyödyntämään dataa ja teknologiaa työssään sekä viestimään eri kielillä.

Uhkakuva: Kuljetusala törmää työvoimapulaan

Toimivan ja taloudellisen uusiutuvan käyttövoiman kehityksessä ja käyttöönotossa epäonnistutaan. Ala nojaa yhä uusiutumattomiin polttoaineisiin, jotka hupenevat kiihtyvää tahtia. Olemassa oleva infrastruktuuri ja akkuteknologia eivät mahdollista sähkön käyttöönottoa raskaalle kalustolle.

Alan hiilijalanjälki kasvaa tasaiseen tahtiin kuljetusvolyymien kasvaessa, mutta kustannukset kohoavat nopeasti fossiilisten polttoaineiden hinnan kohotessa pilviin.

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt haittaavat liiketoimintaa ja lisäävät kustannuksia. Ratkaisuja ei löydetä täyttöasteiden parantamiseksi, ja kuorma-autot ajavat edelleen tyhjinä esimerkiksi Lapista Etelä-Suomeen.

Huoltovarmuus vaarantuu

Työvoimapula iskee alalle. Toimintojen kansainvälistämisessä epäonnistutaan, ja suurin osa alan työpaikoista vaatii edelleen sujuvan suomen kielen eikä simultaanitulkkausta hyödynnetä, mikä pahentaa työvoimapulaa entisestään.

Alan kehitys eriarvoistaa työntekijöitä suosimalla nuorempia, paremmin teknologiaa hallitsevia ja kieliä osaavia työntekijöitä. Perinteiset kuljetustehtävät vähentyvät ja syntyy kohtaanto-ongelmia.

Kasvavat kustannukset, työntekijäpula ja hupenevat luonnonvarat vaikuttavat negatiivisesti huoltovarmuuteen ja muiden toimialojen liiketoimintaan.

Ìý

Tämä tulevaisuuskuva on osa Työelämän kestävä tulevaisuus -julkaisua, joka on toteutettu POLKU 2.0 -hankkeessa, jossa luotiin Keski-Suomeen laadukasta, työuran eri vaiheisiin ja työelämän tarpeisiin sopivaa kestävyysopintotarjontaa. Hankkeen päärahoittaja oli Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ja rahoittavana viranomaisena toimi Keski-Suomen ELY-keskus. Hanketta rahoittivat myös Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken ja Saarijärven kunnat sekä UPM-Kymmene Oyj.