Konetekniikka
Tavoiteltu tulevaisuus: Kiertotalous muuttaa听 konetekniikan
Konetekniikan ala toimii kiertotalouden periaattein, kun energiaintensiivisten laitteiden korjauksesta tulee kannattavaa. Materiaalitehokkuus paranee, ja suunnittelu muuttuu kest盲v盲mm盲ksi. Tuotteiden korjattavuus paranee ja k盲ytt枚ik盲 pitenee. Energiaa s盲盲st盲v盲t ratkaisut yleistyv盲t ja alan energiankulutus laskee.
Robotit korjaavat toisia robotteja
Kulutusk盲ytt盲ytyminen muuttuu suosimaan muun muassa leasing-palveluita, mik盲 v盲hent盲盲 valmistusm盲盲ri盲 ja materiaalien k盲ytt枚盲. Liiketoimintalogiikka painottaa korjausta, huoltoa ja vuokraamista.
Robotiikan, automaation ja teko盲lyn rooli toimialalla kasvaa. 3D-tulostaminen yleistyy, mik盲 v盲hent盲盲 laitoksissa tuotettavien komponenttien tarvetta. K盲盲nteentekevi盲 innovaatioita ovat uudenlaiset materiaalit ja valmistusteknologian innovaatiot, kuten robotit valmistamassa ja korjaamassa toisia robotteja.
Suunnittelijoita tarvitaan
Vastuullisuus on edellytys kilpailukyvyn s盲ilytt盲miseksi. Kiertotalouden periaatteet integroidaan osaksi jokaisen konetekniikan alan yrityksen strategiaa ennen kuin uusiutumattomat materiaalit on k盲ytetty loppuun.
Innovaatioissa otetaan mallia luonnon k盲ytt盲ytymisest盲. Biomimiikan avulla kehitet盲盲n uusia kest盲vi盲 materiaaleja, uusia energias盲盲st枚teknologioita, tehokkaampia liikkumis- ja robotiikkaratkaisuja sek盲 entist盲 tehokkaampaa materiaalikiertoa.
Ohjelmointi lis盲盲ntyy alan kehityksess盲, kun tuotantolinjat automatisoituvat. Tulevaisuudessa tarvitaan enemm盲n suunnitteluosaamista valmistamisen sijaan ja ty枚n mielekkyys lis盲盲ntyy. My枚s k盲dentaitajia kuten korjaajia, ennallistajia ja tuunaajia tarvitaan.
Uhkakuva: Perinteet pid盲ttelev盲t kest盲vyysmurrosta
Tahtotila kest盲vyysmurrokseen puuttuu. Alalla vallitsevat vahvat perinteet ja totutut toimintatavat.
Materiaalipula odotettavissa
Harvinaiset maametallit ja fossiilisiin polttoaineisiin nojaavat materiaalit alkavat huveta, mik盲 vaikeuttaa alan toimintaa. Ilmastonmuutos ja energiakriisi vaikuttavat voimakkaasti, sill盲 alalla valmistettavat tuotteet ovat hyvin energiatiheit盲. T盲m盲 johtaa alan hiilijalanj盲ljen kasvuun ja samalla kustannusten nousuun.
Ymp盲rist枚katastrofit ja s盲盲n 盲盲ri-ilmi枚t lis盲盲v盲t riskej盲, nostavat kustannuksia ja lis盲盲v盲t erityisesti korjaustarpeita infrastruktuurissa. Samalla tuotteiden on oltava entist盲 kest盲v盲mpi盲 haastavissa olosuhteissa.
Ty枚voima- ja innovaatiopula听 koettelevat
Ty枚olot huonontuvat erityisesti kehittyviss盲 maissa, kun kilpailu kiristyy ja kustannukset nousevat. T盲m盲 johtaa ty枚ntekij枚iden aseman heikkenemiseen ja huonojen ty枚olojen lis盲盲ntymiseen toimitusketjussa.
Ty枚voima- ja osaajapula pahenevat tulevaisuudessa. Kest盲vyysvaatimusten my枚t盲 tarvitaan uudenlaista osaamista, mutta koulutus ei kykene vastaamaan tarpeeseen. Eurooppa h盲vi盲盲 innovaatiokilpailun muille maille. Valmistus siirtyy pois Suomesta, mik盲 heikent盲盲 alaa entisest盲盲n.
Tulevaisuuden ty枚ntekij枚iden ja ty枚nantajien on 测丑诲别蝉蝉盲 l枚ydett盲v盲 tahtotila kehitt盲盲 kest盲vi盲 innovaatioita, jotta Suomi pysyy kilpailussa mukana ja alan ty枚paikat s盲ilyv盲t Suomessa.
听
T盲m盲 tulevaisuuskuva on osa Ty枚el盲m盲n kest盲v盲 tulevaisuus -julkaisua, joka on toteutettu POLKU 2.0 -hankkeessa, jossa luotiin Keski-Suomeen laadukasta, ty枚uran eri vaiheisiin ja ty枚el盲m盲n tarpeisiin sopivaa kest盲vyysopintotarjontaa. Hankkeen p盲盲rahoittaja oli Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ja rahoittavana viranomaisena toimi Keski-Suomen ELY-keskus. Hanketta rahoittivat my枚s Jyv盲skyl盲n, J盲ms盲n, 脛盲nekosken ja Saarij盲rven kunnat sek盲 UPM-Kymmene Oyj.