Uno Cygnaeus
Elämän alkuvaiheita
Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa 12.10.1810.
Hänen isänsä, Hämeen läänin rahastonhoitaja, kuoli
kun Uno oli vasta kahdeksan vuoden vanha. Unosta tuli
ylioppilas vuonna 1827. Tämän jälkeen hän aloitti
yliopisto-opinnot Turussa, mutta siirtyi Helsinkiin Turun akatemian tuhouduttua
tulipalossa.
Nuorena teologina Alaskassa
Cygnaeus
valmistui maisteriksi
vuonna 1836 opiskeltuaan luonnontieteitä. Hän täydensi
opintojaan teologialla ja sai pappisvihkimyksen vuonna 1837.
Parin vuoden ajan hän toimi pappina Viipurissa, minkä jälkeen
hänet nimitettiin Alaskaan Sitkan luterilaisen seurakunnan
ensimmäiseksi papiksi. Cygnaeus purjehti Sitkaan
uuden suomalaissyntyisen
kuvernöörin Arvid Adolf Etholénin mukana. Matka
kesti kahdeksan kuukautta. Cygnaeus vaikutti Sitkassa
vuoteen 1845 asti, jolloin hän palasi Pietariin. |
|
 |
Kirkkoherrana Pietarissa
Palattuaan Alaskasta Cygnaeus toimi lyhyen aikaa
Pietarin ruotsalaisessa Pyhän Katariinan seurakunnassa kirkkoherran
apulaisena. Vuonna 1847 hän siirtyi Pietarin
Pyhän Marian seurakunnan kirkkokoulun johtajaksi. Pietarissa
Cygnaeus tutustui
ja perehtyi uusimpaan pedagogiseen kirjallisuuteen. Kokemustensa
pohjalta hän laati vuonna 1857 ehdotuksen kansanopetuksen
järjestämisestä Suomeen. Taustalla
kuvastuivat myös hänen Alaskassa viettämänsä vuodet:
siellä hän oli muun muassa
nähnyt miten suuri vaikutus oli
heidän elämäänsä.
|
"Kansakoulun isä"
Vuonna 1858 Cygnaeus valittiin valmistelemaan
kansakoululaitosta Suomeen. Hän valmistautui
tehtäväänsä matkustelemalla kotimaassa kouluoloihin
tutustumassa sekä tekemällä opintomatkan Ruotsin ja Tanskan
kautta Saksan valtioihin ja Sveitsiin. Hampurin lastentarhoissa hän
innostui leikin avulla tapahtuvasta työkasvatuksesta. Suurimman
vaikutuksen Cygnaeukseen teki Sveitsin koululaitos. Kirjoittamassaan
matkakertomuksessa hän korosti ajatusta "työn avulla työhön" kasvattamisesta: tiedon
saamisen lisäksi piti harjaantua käsillä tekemiseen.
Matkakertomus vaikutti suuresti siihen,
että Cygnaeus nimitettiin kansakoulujen ylitarkastajaksi vuonna 1861. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa
otettiin koulujen opetusohjelmaan.
Cygnaeuksen kansakoululaitosta koskevan ehdotuksen mukaan
seminaari tuli sijoittaa Jyväskylän läheisyyteen. Siellä
toimivat jo maan ensimmäiset
suomenkieliset oppikoulut, Jyväskylän lyseo ja Jyväskylän
tyttökoulu. Seminaarissa olisi osasto sekä miehille
että naisille. Cygnaeuksen ehdottama kansakoulu merkitsi
säätyerojen pienenemistä, sillä kaikki
kävivät samaa koulua. Cygnaeus kiinnitti huomiota
myös pikkulasten hoitoon ja kasvatukseen sijoittamalla
lastenseimen seminaarin yhteyteen. |
 |
Jyväskylän seminaari perustetaan
Cygnaeuksen suunnitelmat
toteutuivat vuoden 1863 asetuksessa.
Jyväskylään perustettiin seminaari, jossa oli
sekä mies- että naisosasto. Cygnaeus toimi oman
virkansa ohella sen ensimmäisenä johtajana vuoteen 1869
asti. Vuosina 1870-87 hän oli kouluylihallituksen
jäsen. Uno Cygnaeus kuoli vuonna 1888.
|
|
