Ä¢¹½Ö±²¥



Luonnon ihmeitä

  

Veneisiin eivät kaikki mahtuneet, joten osa pojista sai oikaista metsän poikki ja tehdä samalla valppaita havaintoja partion ja seminaarin luonnontiedon hengessä. Päiväkirja uskottiin jälkimmäisten haltuun, ja kynän varteen osui tyylistä päätellen pikku-eero ellei suorastaan joel lehtonen.

 

“Vakaana ja tyynenä katselee luonto rauhansa häiritsijöitä“, kertomus alkaa ja jatkuu värikkäällä kuvauksella seminaarilaisesta, joka vikkelänä kiipesi puuhun irrottamaan oravan pesää. Se oli päätetty ottaa mukaan, mutta karkaa käsistä ja vierii oksia pitkin alas masentuen sammalkasaksi.

 

Mutta kuin korvauksena “ponnahtaa lentoon teiri hirmuisesti siipiään lyöden“. Pesäkin löytyy, ja pojat ottavat sen mukaan, raportin mukaan, näin vieden “linnulta ilon ja onnen munien kera, jättäen emolle tyhjän turpeen“.

 

Hyi, sanoisi nykylukija mokomille partiolaisille. Ei ylipäällikkökään asiaa silleen jättänyt, vaan raapusti sivun reunaan merkinnän: “Miksei tutkittu olivatko munat jo poikasalulla (esim. vedessä) ennen kuin pesä riistettiin?“

  

Ikimuistoinen ilta