Varhaiskasvatuksen koulutus
Varhaiskasvatustieteen l盲ht枚kohtana on edist盲盲 koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen palveluteht盲v盲n kautta lasten oppimista, hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista varhaiskasvatuksessa ja muissa elinymp盲rist枚iss盲.
Varhaiskasvatuksen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia akateemisia varhaiskasvatusalan asiantuntijoita, pedagogisia osaajia, kehitt盲ji盲 ja tutkijoita monimuotoistuville kasvatuksen ja koulutuksen kentille. Lis盲ksi tavoitteena on antaa teoreettiset ja k盲yt盲nn枚lliset valmiudet toimia eri teht盲viss盲 varhaiskasvatuksen alalla.
Koulutus tukee opiskelijoiden kehittymist盲 aktiivisiksi, kriittisiksi ja eettisen vastuun kantaviksi lapsuuden ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiksi. Tavoitteena on, ett盲 opiskelija omaksuu kasvatustoiminnalleen monitieteisen tietoperustan聽ja saa valmiuksia sen jatkuvaan yll盲pit盲miseen ja kehitt盲miseen.聽
Opetussuunnitelma pohjautuu asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Opiskelijan on mahdollista suorittaa p盲盲toimisesti opiskellen kandidaatin tutkinto (180 op) kolmessa vuodessa ja maisterin tutkinto (120 op) kahdessa vuodessa. Kasvatustieteen maisterin tutkinto on kasvatustieteellinen perustutkinto, jonka suorittaneella henkil枚ll盲 on kelpoisuus suorittaa jatkotutkintonaan kasvatustieteen tohtorin tutkinto.
Opiskelija saa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon lis盲ksi lastentarhanopettajan kelpoisuuden (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkil枚st枚n kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) ja asetus (608/2005) sek盲 asetus opetustoimen henkil枚st枚n kelpoisuusvaatimuksista 986/1998). Varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelmassa painottuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisuus. Koulutus antaa teoreettiset ja k盲yt盲nn枚lliset valmiudet toimia pedagogisena asiantuntijana varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. 聽
Ulkomailla opiskelija-vaihdossa suoritetut opinnot luetaan hyv盲ksi suomalaiseen tutkintoon. L盲ht枚kohtaisesti kaikki suomalaisen tutkinnon opetussuunnitelmassa olevat opintojaksot voidaan korvata ulkomailla tehdyill盲 suorituksilla opinn盲ytet枚it盲 lukuun ottamatta. 聽
Koulutuksen tutkintokieli on suomi, mutta opetus voi olla my枚s englanninkielist盲. Opintojaksojen tarkemmat suoritus- ja opetustavat ilmoitetaan vuosittain vahvistettavassa opetusohjelmassa. 聽
Opettajan pedagogiset opinnot (60 op)
Opettajan pedagogisten opintojen laajuus on minimiss盲盲n 60 opintopistett盲 ja opinnot ovat osa varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelmien opintoja. Opettajan pedagogisista opinnoista 37 opintopistett盲 sis盲ltyy kandidaattiohjelman opintoihin聽ja 25 opintopistett盲 maisteriohjelman.
Opintojen suorittaminen antaa yleisen pedagogisen opettajakelpoisuuden opetusteht盲viin. Opettajakelpoisuuden edellytyksen盲 on lis盲ksi maisterin tutkinto. Muut opettajalta edellytett盲v盲t kelpoisuusvaatimukset, kuten vaatimukset opetettavan aineen aineenhallinnasta, vaihtelevat oppilaitoksittain (ks. Asetus opetustoimen henkil枚st枚n kelpoisuusvaatimuksista).
Opettajan pedagogisten opintojen rakenne
Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon sis盲ltyv盲t opinnot (37 op)
KTKP010 Oppiminen ja ohjaus 5 op
KTKP020 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos 5 op
KTKP030 Osaaminen ja asiantuntijuus 5 op
KTKT040 Tieteellinen ajattelu ja tieto 5 op
KTKP050 Vuorovaikutus ja yhteisty枚 5 op
VKTA1039 Pedagoginen asiantuntijuus ja ammatillinen kehittyminen 5 op
VKTA3019 Perusharjoittelu 7 op
Yll盲 luetellut opintojaksot sis盲ltyv盲t Jyv盲skyl盲n yliopiston lastentarhanopettajakoulutuksen kandidaattiohjelman pakollisiin opintoihin. Jos opiskelijan aiempi pohjatutkinto on kasvatustieteen kandidaatin tutkinto suomalaisessa lastentarhanopettajakoulutuksessa, hyv盲ksiluetaan aiemmasta tutkinnosta 35 opintopistett盲 opettajan pedagogisia opintoja. 聽聽聽
Kasvatustieteen maisterin tutkintoon sis盲ltyv盲t opinnot (25 op)
VKTS3010 Varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta syvent盲v盲 pedagoginen harjoittelu 10 op
VKTS1009 Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus ja organisaation johtaminen 4 op
KTK0006 Opetushallinto 1 op
Lis盲ksi opiskelija valitsee varhaiskasvatustieteen 聽syvent盲vist盲 聽sis盲lt枚opinnoista kaksi opintojaksoa, yhteens盲 10 op.