Opettajankoulutuksen lähtökohta ja tavoitteet
Suomenkielisen opettajankoulutuksen juuret ovat 150 vuoden takana, kun Jyväskylän seminaarissa aloitettiin kansakoulunopettajien koulutus ja Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Helsingissä aineenopettajien koulutus. Kun silloista koulutusta luonnehti käytännöllisyys ja kansalaisten perustaitojen opettamiseen keskittyminen, nykykoulutuksessa korostuvat kriittinen ja kyseenlaistava ote, tutkimusperustaisuus, oppimisympäristöjen moninaisuus ja kansainvälisyys yhdistettynä käytännön opettajan työhön.
Opettajankoulutuksen tehtävänä on kouluttaa aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä ja asiantuntijoita kasvatusalalle. Tulevaisuuden koulua rakentava toimintakulttuuri syntyy opettajankouluttajien ja opiskelijoiden yhteistyönä, joka koostuu paitsi samanmielisyydestä myös näkemysten ja intressien ristiriidoista. Opettajaksi opiskeluun kuuluu myös osallistuminen koulun ja opettajankoulutuksen suunnasta käytävään keskusteluun.
Suomalaisen koulun tehtävänä on kasvattaa kansalaisia, jotka ottavat vastuun entistä oikeudenmukaisemman ja kestävään kehitykseen perustuvan maailman rakentamisesta. Siksi on keskeistä, miten koulu motivoi kehittämään ajattelun tapoja, kuten oppimaan oppimisen taitoja, luovuutta, monipuolisia tiedonhakutaitoja, metakognitiota, sekä työskentelytapoja, kuten kykyä toimia vastuullisesti erilaisissa ryhmissä.
Opettajana toimiminen edellyttää monitahoista ymmärrystä oppimisesta ja sen ehdoista. Oppimisympäristön odotusten ja oppijan tarpeiden tulee sopia tarkoituksenmukaisesti yhteen. Tämän edistämiseksi on opettajan ymmärrettävä kouluyhteisö työssä oppimisen mahdollistavana paikkana ja oppilaiden monenlaisuus opetuksen voimavarana. Tässä pyrkimys opettajankoulutuksen ja koulutyön analogiaan on keskeinen: opettajankoulutuksessa tulee ohjata oppimista niillä kehittyvillä ja uudistuvilla käytännöillä, joita opiskelijoille siellä opetetaan. Näin toimintakulttuuri itsessään tukee oppimista.
Opettajankoulutuslaitos toteuttaa ilmiölähtöistä opetussuunnitelmaa: Opiskelun tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään oppimiseen liittyviä ilmiöitä ja ongelmia. Tällöin tarvitaan kykyä yhdistää toisiinsa erilaisia tieteellisiä teorioita sekä autenttisia arkikokemuksesta nousevia näkökulmia, koska oppimisen ilmiötä ei voi syvällisesti ymmärtää vain yhdestä näkökulmasta.
Opettajankoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden ammatillista kehittymistä autonomisiksi, eettisesti vastuullisiksi koulutus- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi asiantuntijoiksi. Tavoitteena on vahva akateeminen identiteetti ja sen antama perusta osallistua oman alansa tieteelliseen ja ammatilliseen kehittämiseen. Opettajan työ edellyttää sekä käytännöllisten toimintatapojen hallintaa että kykyä perustella, miksi toimii valitsemallaan tavalla. Opettajan työn ytimessä on oppilaan ja ryhmän kehityksen ymmärtäminen ja tukeminen. Teorian ja käytännön vuoropuhelu toteutuu erityisesti opetusharjoitteluissa, joissa opettajan työtä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.
Koulutuksen tavoitteena on seuraavien osaamisalueiden kehittyminen:
- Eettinen osaaminen: Opiskelija pystyy tunnistamaan ja analysoimaan toimintaansa eettiseltä kannalta ja toimimaan ristiriitatilanteissa eettisten periaatteiden pohjalta.
- Intellektuaalinen osaaminen: Opiskelija perustaa toimintansa ja ammatillisen kehittymisensä tieteelliselle ajattelulle.
- Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen: Opiskelija haluaa ja kykenee toimimaan yhteistoiminnallisesti vuorovaikutustilanteissa ja ryhmissä. Opiskelija on kykenevä ja kiinnostunut kuuntelemaan toista ja kykenevä viestimään erilaisissa vuorovaikutussuhteissa.
- Kulttuurinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen: Opiskelija kykenee arvioimaan yhteisön arvoja ja toimintakäytänteitä ja osallistuu niiden kehittämiseen, esim. kykenee näkemään asioita toisin, arvioimaan ja muuttamaan niitä. Opiskelija tunnistaa koulua ja kasvatusta koskevia käytänteitä ja monikulttuurisuuden ilmentymiä.
- Pedagoginen osaaminen: Opiskelija kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan, eriyttämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia oppimisprosesseja.
- Esteettinen osaaminen: Opiskelija ymmärtää ihmisen kehollisena olentona, jolla on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen moniaistiseen ympäristön kokemiseen. Hän pystyy luomaan välitöntä ja ennalta määrittelemätöntä aistimista merkitsevän esteettisen todellisuussuhteen ympäröivään maailmaan.