Aineenopettajien kelpoisuuteen vaadittavien opettajan pedagogisten opintojen (60 op) lähtökohta ja tavoitteet
Opettajankoulutuksen tehtävänä on kouluttaa aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä ja asiantuntijoita kasvatusalalle. Tulevaisuuden koulua rakentava toimintakulttuuri syntyy opettajankouluttajien ja opiskelijoiden yhteistyönä, joka koostuu paitsi samanmielisyydestä myös näkemysten ja intressien ristiriidoista. Opettajaksi opiskeluun kuuluu myös osallistuminen koulun ja opettajankoulutuksen suunnasta käytävään keskusteluun.
Aineenopettajan koulutuksen opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen kelpoisuuden opettaa yleissivistävissä, ammatillisissa ja aikuiskoulutuksen oppilaitoksissa. Koulutuksessa yhdistetään ainetietoa sekä kasvatukseen, oppimiseen ja opettamiseen liittyvää tietoa jäsennellyksi kokonaisuudeksi.
Suomalaisen koulun tehtävänä on kasvattaa kansalaisia, jotka ottavat vastuun entistä oikeudenmukaisemman ja kestävään kehitykseen perustuvan maailman rakentamisesta. Siksi on keskeistä, miten koulu motivoi kehittämään ajattelun tapoja, kuten oppimaan oppimisen taitoja, luovuutta, monipuolisia tiedonhakutaitoja, metakognitiota, sekä työskentelytapoja, kuten kykyä toimia vastuullisesti erilaisissa ryhmissä.
Opettajana toimiminen edellyttää monitahoista ymmärrystä oppimisesta ja sen ehdoista. Oppimisympäristön odotusten ja oppijan tarpeiden tulee sopia tarkoituksenmukaisesti yhteen. Tämän edistämiseksi on opettajan ymmärrettävä kouluyhteisö työssä oppimisen mahdollistavana paikkana ja oppilaiden monenlaisuus opetuksen voimavarana. Tässä pyrkimys opettajankoulutuksen ja koulutyön analogiaan on keskeinen: opettajankoulutuksessa tulee ohjata oppimista niillä kehittyvillä ja uudistuvilla käytännöillä, joita opiskelijoille siellä opetetaan. Näin toimintakulttuuri itsessään tukee oppimista.
Opettajankoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden ammatillista kehittymistä autonomisiksi, eettisesti vastuullisiksi koulutus- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi asiantuntijoiksi. Opettajan työ edellyttää sekä käytännöllisten toimintatapojen hallintaa että kykyä perustella, miksi toimii valitsemallaan tavalla. Opettajan työn ytimessä on oppilaan ja ryhmän kehityksen ymmärtäminen ja tukeminen. Teorian ja käytännön vuoropuhelu toteutuu erityisesti opetusharjoitteluissa, joissa opettajan työtä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.
Aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat ainetiedekunnassa ensin kandidaatin ja sitten maisterin tutkinnon. Molemmat tutkinnot sisältävät aineenopettajan pedagogisia opintoja opettajankoulutuslaitoksen opetussuunnitelman mukaan siten, että kandidaatin tutkintoon kuuluu kasvatustieteen perusopintoja 25 opintopistettä ja maisterin tutkintoon pedagogisia aineopintoja 35 opintopistettä. Voidakseen opiskella maisterin tutkintoon kuuluvia pedagogisia opintoja, opiskelijan on ensin suoritettava kandidaatin opintoihin kuuluvat kasvatustieteen perusopinnot. Ainelaitokset vastaavat koulussa opetettavien aineiden opinnoista ja opettajankoulutuslaitos pedagogisista opinnoista kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksynnän mukaan. Ainelaitokset, opettajankoulutuslaitos, normaalikoulu ja muut kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksymät harjoittelukoulut toteuttavat tutkintokoulutuksen yhteistyössä.
Ìý