Ä¢¹½Ö±²¥

1. Tausta

Jyväskylän yliopiston aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) periaatteet perustuvat seuraavaan säädöspohjaan:

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004

25§: Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Yliopistolaki 558/2009

7 a§: Yliopisto voi järjestää myös muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua opetusta yhteistyössä toisen korkeakoulun kanssa tai hankkia sitä toiselta korkeakoululta. Kun opetus hankitaan sellaiselta suomalaiselta korkeakoululta, joka antaa kyseistä opetusta myös omille opiskelijoilleen, yliopiston ei tarvitse koulutusvastuunsa toteuttamiseksi järjestää omaa opetusta näiltä osin. Yliopiston tulee antaa pääosa koulutusvastuuseensa kuuluvien tutkintojen ja alojen opetuksesta itse.

Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö

33§: Tutkintoon myönnetty opiskeluoikeus sisältää oikeuden opetussuunnitelmassa mainittujen tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamiseen. Tutkintoon voidaan sisällyttää opintoja myös muista tiedekunnista ja muista korkeakouluista.

37§: Jyväskylän yliopistossa voidaan hyväksilukea sekä suomalaisissa ja ulkomaalaisissa korkeakouluissa suoritettuja opetussuunnitelman mukaisia opintoja, että muuten hankittua osaamista, joka vastaa suoritettavan tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteita. Osaaminen on aina todennettava ja arvioitava. Hyväksilukuja voidaan tehdä milloin tahansa opintojen aikana opiskelijalle, joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi ja jolla on opiskeluoikeus Jyväskylän yliopistoon.

Aiemmin suoritetusta saman tasoisesta tutkinnosta voidaan hyväksilukea vain Jyväskylän yliopistossa suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelman mukaisia opintoja.

Opinnäytettä ei voi hyväksilukea.

Rehtori tai hänen määräämänsä henkilö antaa tarkemmat ohjeet opinnoilla tai muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Niiden lisäksi dekaani ja erillislaitoksen johtaja voi päättää tarkentavista menettelyistä ja perusteista, joiden perusteella opiskelija saa hyväksilukea opintoja.

Viestintä- ja kieliopintojen hyväksilukemisesta päättää Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

2. Ohjeiden tarkoitus ja soveltaminen

Näiden ohjeiden tarkoituksena on täydentää ja täsmentää tutkintoasetuksen, yliopistolain ja Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön perusteella tapahtuvaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (hyväksilukemista).

Ohjeita sovelletaan osaamisen hyväksilukemiseen Jyväskylän yliopiston tutkintoihin sekä soveltuvin osin tutkintoon johtamattomiin opintoihin.

3. Osaamisen hyväksilukemiseen liittyvät määritelmät

±á²â±¹Ã¤°ì²õ¾±±ô³Ü°ì±ð³¾¾±²õ±ð±ô±ô²¹ tarkoitetaan opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin. Hyväksilukeminen tapahtuu aina osaamisen perusteella.

Korvaaminen tarkoittaa opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista kokonaan tai osittain muualla suoritetuilla opinnoilla tai muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa osoitetulla osaamisella. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta ja sitä, että opinnot tai muu osaaminen ovat samantasoisia (samalla EFQ-tasolla) kuin korvattavat opinnot.

³§¾±²õä±ô±ô²â³Ù³Ùä³¾¾±²Ô±ð²Ô tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa osoitetun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa esimerkiksi vapaasti valittaviin opintoihin. Opintojen tai muun osaamisen on oltava tasoltaan opetussuunnitelman mukaista ja tutkinnon osaamistavoitteiden mukaista. Sisällöllistä vastaavuutta tiettyyn opetussuunnitelman kohtaan ei edellytetä. Mikäli on kyse muun kuin muodollisessa koulutuksessa saadun osaamisen opinnollistamisesta sisällyttämällä, tulee opetussuunnitelmaan sisältyä myös sisällyttämiseen liittyvät periaatteet.

Osaamisen opinnollistamisella tarkoitetaan näissä ohjeissa muun kuin muodollisessa koulutuksessa osoitetun osaamisen hyväksilukua osaksi tutkintoa.

Näissä ohjeissa ³ó²â±¹Ã¤°ì²õ¾±±ô³Ü°ì±ð³¾¾±²õ±ð±ô±ô²¹ tarkoitetaan sekä korvaamista että sisällyttämistä, ellei toisin mainita.

4. Hyväksilukemisen periaatteet

Hyväksilukumahdollisuuden taustalla ovat osaamisperustaiset opetussuunnitelmat, joissa kuvataan opintojaksojen, opintokokonaisuuksien ja tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteet.

Hyväksilukemista voi hakea opiskelija, jolla on Jyväskylän yliopistossa opiskeluoikeus, ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi. Hyväksilukemista voi hakea myös opiskelija, jolle yliopisto on myöntänyt ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun tutkintoon johtamattoman opinto-oikeuden.

Osaamisen tunnistaminen voi liittyä myös hakuneuvontaan, mutta varsinainen hyväksilukeminen toteutetaan vain henkilöille, joilla on voimassa oleva opinto-oikeus.

Vastuu hyväksilukuprosessin käynnistämisestä on opiskelijalla. Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisen ja päivittämisen yhteydessä opiskelijan vastuulla on selvittää yhdessä HOPS-ohjaajan kanssa, onko opiskelijalla tutkintoonsa sopivaa osoitettavissa olevaa osaamista. HOPS-ohjaaja ohjaa opiskelijaa tarvittaessa hakemaan hyväksilukua. Hyväksiluettu opinto on sisällytettävä tutkintoon, tai mikäli kyseessä ei ole tutkinto-opiskelija, opiskelijan opinto-oikeuden mukaisiin opintoihin.

Osaamisen hyväksilukemisen edellytyksenä on, että osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteita. Hyväksiluettava osaaminen ei saa olla päällekkäistä tutkintoon jo tehtyjen suoritusten tai muun hyväksiluetun osaamisen kanssa. Opiskelijan on pystyttävä todentamaan osaamisensa siten, että osaamista pystytään arvioimaan. Hyväksiluku voi edellyttää lisänäyttöjä.

Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön 34 §:n mukaan opintojakso- ja opintokokonaisuussuoritusten vanhentumisen periaatteista päättää tiedekuntaneuvosto lukuun ottamatta viestintä- ja kieliopintoja, joista päättää Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen johtokunta. Vanhentumisen periaatteet koskevat myös hyväksiluettavia opintoja tai muulla tavoin osoitettua osaamista.

Tutkinnon myöntäminen Jyväskylän yliopistosta edellyttää, että alemman korkeakoulututkinnon opinnoista enintään 90 opintopistettä ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnoista enintään 60 opintopistettä (psykologian maisterin tutkinnossa enintään 75 opintopistettä) on hyväksiluettu. Opinnäytettä ja kypsyysnäytettä ei voida hyväksilukea. Jatko-opintojen teoriaopinnoissa hyväksiluetun osan suuruutta ei ole rajoitettu.

Pääsäännöstä poiketen siirto-opiskelijoiden tutkinnoissa hyväksiluettu osa tutkinnosta voi olla suurempi kuin puolet. Opinnäytteitä ja kypsyysnäytteitä ei tällöinkään voida hyväksilukea. Siirto-opiskelijan siirron perusteena olevat aiemmat opinnot hyväksiluetaan mahdollisimman täysimääräisesti osaamistavoitteiden sen mahdollistaessa.

5. Muodollisessa koulutuksessa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Jyväskylän yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksilukea korvaamalla tai sisällyttämällä toisessa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja. Hyväksiluettavien opintojen on vastattava Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmissa määritettyjä osaamistavoitteita ja oltava korkeakouluopintojen tasoisia.

Tutkintoon sisällytettävän opintokokonaisuuden tulee noudattaa tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määriteltyjä vaatimuksia ja sen tulee olla muun kotimaisen tai ulkomaisen korkeakoulun hyväksymä kokonaisuus.

Hakukelpoisuuden antaneesta tutkinnosta ei ole mahdollista hyväksilukea opintoja Jyväskylän yliopistossa suoritettavaan tutkintoon elleivät opinnot ole hyväksiluvun kohteena olevan tutkinnon opetussuunnitelman mukaan pakollisia. Pakollisilla opinnoilla tarkoitetaan opintoja, jotka ovat hyväksiluvun kohteena olevan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksotasolla määriteltyjä tutkinnon suorittamiseksi vaadittavia opintoja. Hakukelpoisuuden tuottaneeseen tutkintoon sisältymättömät opinnot on mahdollista tarvittaessa hyväksilukea. Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyneitä opintoja ei voida hyväksilukea ylempään korkeakoulututkintoon.

Mikäli sama opintojakso kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, ilmoitetaan opetussuunnitelmassa, miten sen jo aiemmin suorittanut opiskelija rakentaa opintokokonaisuuden saavuttaakseen opetussuunnitelman mukaisen minimilaajuuden. Tutkinnon sisällä ei kirjata tuplapisteitä, vaan tilanne tulee ratkaista opetussuunnitelmatyöllä. Mikäli opetussuunnitelmassa ei ole kuvattu vaihtoehtoja, sovitaan suorituksesta henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

6. Muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen

Vain Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelija voi hyväksilukea osaksi opintojaan myös muutoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista, joka täyttää suoritettavan tutkinnon tai sen osan osaamistavoitteet (opinnollistaminen). Poikkeuksena ovat opettajan kelpoisuuden tuottavat erilliset opinnot, joiden osalta muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemisesta ei-tutkintoon johtavassa koulutuksessa päättää kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.

Opinnollistettavaa osaamista voi syntyä esimerkiksi omaehtoisen opiskelun kautta, luottamustoimissa, harrastuksissa tai työelämässä. Hyväksilukemisen näkökulmasta keskeistä ovat kokemuksen kautta opitut tiedot ja taidot, ei pelkkä kokemus.

Muulla tavoin hankittua osaamista verrataan opintojakson tai –kokonaisuuden osaamistavoitteisiin. Mikäli osaaminen ja osaamistavoitteet vastaavat toisiaan, voidaan korvaavuus myöntää joko kokonaan tai osittain. Osaamisen todentamisessa voidaan käyttää todistuksia, tenttejä, portfoliota, esseitä, haastatteluja tai muita soveltuvia menettelyjä. AHOT-päätöksen tekijä määrittelee tarkemmat menettelyt osaamisen osoittamiseen.

7. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âökorkeakoulussa suoritettavien opintojen ennakoiva hyväksilukeminen tutkinto-opiskelijoille

Läsnä oleva tutkinto-opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa soveltuvia opintoja toisesta suomalaisesta korkeakoulusta tai ulkomaisesta yhteistyöyliopistosta sen mukaisesti, mitä opetussuunnitelmassa ja korkeakoulujen välisissä yhteistyösopimuksissa on määritelty. Toisessa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen tulee sisältyä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS).

a. Ennakoiva hyväksilukeminen osana opetussuunnitelmia

Mahdollisuus yhteistyöoppilaitoksessa suoritettaviin opintoihin on kuvattava opetussuunnitelmassa. Mikäli toisessa korkeakoulussa suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta on päätetty osana opetussuunnitelmia, ei opiskelijan tarvitse erikseen hakea ko. opintojen hyväksilukemista.

b. Ennakoiva hyväksilukeminen osana opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa

Sellaisten opintojen osalta, joiden hyväksilukemisesta ei ole päätetty osana opetussuunnitelmaa, opiskelijan tulee hakea ennakoivaa hyväksilukua ennen kyseiselle opintojaksolle tai opintokokonaisuuteen ilmoittautumista. Mikäli yhteistyöoppilaitoksessa suoritettavat opinnot on ennakoivan hyväksilukumenettelyn kautta sovittu hyväksyttäväksi opiskelijan tutkintoon, ei opiskelijan tarvitse erikseen hakea hyväksilukua ko. opinnon suorittamisen jälkeen. Opinnot rekisteröidään, kun opiskelija toimittaa suorituksista dokumentin.

Kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien opintoja koskevista periaatteista päätetään niitä koskevissa sopimuksissa ja opetussuunnitelmissa. Kansainvälisissä kaksois- ja yhteistutkinnoissa toisessa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavat tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot voivat olla enemmän kuin puolet tutkinnosta sen mukaisesti, mitä yliopistojen välillä on asiasta sovittu.

8. Hyväksilukumenettely

Opiskelija hakee hyväksilukemista siihen tarkoitetulla sähköisellä palvelulla.

Opiskelijan tulee toimittaa hyväksilukuhakemuksen liitteenä hyväksiluvun arvioimiseksi tarvittavat dokumentit. Niiden lisäksi opiskelijan on tarvittaessa kuvattava, mitä opintojen tavoitteisiin liittyvää osaamista hänellä on esitetyn aineiston perusteella.

Ulkomailla suoritetuista opinnoista tai osaamisesta opiskelijan on toimitettava hyväksilukemishakemuksen lisäksi selvitys opintojen laajuudesta opintopisteinä tai työmäärästä sekä käytetystä arvosteluasteikosta.

Opiskelijan toimittaman aineiston pohjalta voidaan myöntää suoraan hyväksiluku opintojaksoihin tai –kokonaisuuksiin tai niiden osiin, vaatia opiskelijalta lisänäyttöjä tai hylätä hakemus.

Päätös hyväksiluvusta tehdään pääsääntöisesti kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Määräaikaan ei lueta jaksoja, jolloin opetusta ei rehtorin päätöksen mukaisesti anneta. Päätöksessä on tuotava esille, mikäli opiskelijalta edellytetään lisänäyttöjä sekä annettava ohjeet ja määräaika lisänäyttöjen esittämiselle.

Korvaavuus kirjataan opintorekisteriin Jyväskylän yliopistossa hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisilla opintopistelaajuuksilla ja niistä annetaan arvosana asteikolla 0–5, ellei ole erityistä syytä käyttää hyväksytty/hylätty-arvostelua. Korvaavat opinnot tulee kirjata alkuperäisellä arvosanalla, mikäli käytetty arviointiasteikko on sama. Mikäli korvaavien opintojen alkuperäinen arviointiasteikko on muu kuin 0-5, tulee käyttää hyväksytty/hylätty-arvostelua.

Tutkintoon sisällytettävät muualla tai aiemmin suoritetut opintosuoritukset kirjataan opintosuorituksen alkuperäisellä laajuudella. Hyväksilukea voi vain hyväksytysti suoritettuja opintoja.

Koulutuspalvelut antaa tarkemmat ohjeet hyväksilukemisen hakemisesta ja hyväksiluettujen suoritusten kirjaamisesta rekisteriin.

9. Hyväksilukupäätöksen oikaisumenettely

Hyväksilukupäätökseen tyytymätön voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Oikaisua pyydetään päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyynnössä on eriteltävä, mihin päätöksen kohtaan ja millä perusteilla oikaisua haetaan.

Päätös oikaisupyyntöön on tehtävä kuukauden kuluessa oikaisupyynnön jättämisestä. Päätös tulee antaa kirjallisesti. Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen oikaisua yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Opiskelija voi hakea oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisupyyntö toimitetaan yliopiston kirjaamoon. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

10. Voimaantulo

Päätös tulee voimaan 1.8.2020. 31.7.2020 saakka noudatetaan rehtorin 5.2.2013 tekemää päätöstä AHOT-periaatteista huomioiden lisäksi se, mitä 1.8.2019 voimaan tulleen tutkintosäännön 37 §:ssä määrätään opinnoilla ja muulla tavoin hankitun osaamisen tunnustamisesta.

Päätökseen 18.12.2020 tehdyt tarkennukset tulevat voimaan allekirjoitushetkellä.