Ä¢¹½Ö±²¥



Bongmanin jäljillä

  

Seminaarilaisten retkipäiväkirja luo valoa myös erääseen toiseen Yrjö Blomstedtin hankkeeseen. Blomstedt oli kokoamassa Jyväskylän ja ympäristön kuvitettua matkaopasta (1912), jossa lukija ohjataan seminaarilaisten maantiematkalle, mutta vastakkaiseen suuntaan.

 

Niin saavutaan Hautalan mäelle, kuululle näköalapaikalle, josta avautuu “Muuramen viljava kylä“. Sieltä kulkija viedään nauttimaan virvokkeita Nuorisoseuran talolle, josta saisi jopa oppaan souturetkelle Päijänteelle.

 

Niin tapahtuu, ja vaihtoehtoja esitellään kaksi, villi ja kesy. Jälkimmäisessä tapauksessa käännytään oikealle, “pienelle monilahtiselle sisävedelle“. Niemelän talo mainitaan ja luikerrellaan aina Rupanpohjan umpiperälle asti, josta otettua kuvaa somistaa Blomstedtin tuttu valkokylkinen moottorivene.

 

Erähenkinen turisti voi varustautua “vuorokautiselle kalastusmatkalle“ Päijänteen vesille. Sen kohteena ovat Kampinsaaret ja niiden kalarikkaat vedet, joista voi nostella “sammalpäisiä ahvenia“. Yöpyminen onnistuu saaressa “olevissa havumajoissa“, kuunnellen “Ristinselältä tulevien iltalaineiden leppoisaa loiskintaa“.

 

Jälkimmäisen lauseen opas on napannut suoraan seminaarilaisten raportista.

 

Saisikohan tästä paketoitua elämysmatkan? “Nämä omituiset, luikertelevat lahdelmat ja luonnon muodostukset sietävät matkailijan huomiota“, opas viekoittelee. Voisi kuvitella hyvällä säällä lähtevänsä pyöräretkelle matkaopas takataskussa. Vaikkei venettä saisikaan.

 

Sateen sattuessa voi jäädä kaupunkiin ja seurata Bongmanin kiemuraisia jälkiä Joel Lehtosen romaanissa Kerran kesällä. Sen tapahtumat ovat yhdeltä kuvauksen tasoltaan koskettavin kaupunkikesän kuvaus, minkä tiedän.













 
Esa Sirosen artikkeli Kerran kesällä on ilmestynyt
Suur-Jyväskylän lehdessä 44/10.6.2006.