Lapset tietävät, millaisessa koulussa on hyvä olla ja opiskella

Tutkijat kysyivät ala- ja yläkoululaisilta, minkälainen on koulu, jossa on hyvä olla. Vastauksissaan oppilaat nostivat esille paljon konkreettisia kouluhyvinvointia tukevia tekijöitä, joita kannattaa käyttää hyväksi koulutyössä.
Iloinen välitunti meneillään normaalikoulun alakoulussa. Kuva Petteri Kivimäki
Julkaistu
23.5.2018

Tutkijoiden mielestä lasten näkemysten tulee olla vahvasti esillä esimerkiksi koulujen hyvinvointisuunnitelmia laadittaessa. Näin lapsille mahdollistettaisiin aito osallisuus heidän kouluhyvinvointiaan koskevassa keskustelussa.

Jyväskylän yliopiston terveystieteiden, psykologian ja opettajankoulutuksen tutkijat Leena Paakkari, Tuija Aro ja Minna Torppa sekä koulupsykologi Hanna Välivaara kysyivät 3.-, 6.- ja 7.-luokkalaisilta oppilailta, millainen heidän mielestään on koulu, jossa on heidän hyvä olla. Aihe on ajankohtainen, sillä suomalaisten lasten heikko kouluhyvinvointi on jo pitkään herättänyt huolta.

Tutkimus toteutettiin kolmessa keskisuomalisessa koulussa. Lasten vastukset jakaantuivat neljään teemaan. Rakenteellisissa vastauksissa oppilaat pohtivat koulutyön jaksottamista, koulumatkaa ja kouluruokailua. Oppilaat toivoivat myös pystyvänsä vaikuttamaan omiin opintoihinsa ja koulutyön suunnitteluun eli autonomiaan liittyviin kysymyksiin.

Yhdessä toimimisen kehittämistä toivottiin esimerkiksi niin, että kaikki noudattaisivat sääntöjä. Myös kiusaamiselta haluttiin olla turvassa. Oppimisen olosuhteiden alueella oppilaat määrittelivät käsityksensä hyvästä opettajasta. Myös työrauhaan ja koulutyön kuormittavuuteen kiinnitettiin huomiota.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilailla on halua osallistua kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. He antoivat hyviä toteuttamiskelpoisia ideoita esimerkiksi koulun tilojen kehittämiseksi ja koulutyön organisoimiseksi hyvinvointia tukevampaan suuntaan. Valitettavasti he kokivat kuitenkin, että koulussa on paljon aikuisten valmiiksi suunnittelemaa eikä tilaa osallistumiseen ole.

Koulu toimii sosiaalisten suhteiden pelikenttänä, jossa pitäisi pystyä olemaan turvassa kiusaamiselta ja tuntea kuuluvansa osaksi luokkaa ja muita ryhmiä ja jossa säännöt ovat kaikille samat. On tärkeää, että lapsi tulee hyväksytyksi omana itsenään. Opettajalta lapset odottivat tukea oppimiseen ja yleensäkin huolenpitoa sekä kiinnostusta oppilaasta.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Minna Torppa, puh. +358408053538, minna.p.torppa@jyu.fi