En uskaltanut aluksi toivoa, että voisin päästä opiskelemaan liikuntapedagogiikkaa, mutta päätös hakea muutti elämäni suunnan radikaalisti. Olen Salla, 26-vuotias kolmannen vuoden liikuntapedagogiikan opiskelija Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Opintoni yhdistävät täydellisesti käytännön tekemisen ja teoriaopinnot, ja olen löytänyt niiden kautta oman paikkani – sekä tulevaisuuden unelmatyöni.
Tie liikunnalle ei ollut suoraviivainen
Liikunnanopettajan ammatti alkoi kiinnostaa jo yläkoulussa, mutta päädyin pitämään lukion jälkeen välivuoden ulkomailla, missä työskentelin liikunta- ja aktiviteettiohjaajana. Tämä vahvisti kiinnostustani liikunta-alaan, mutta toisaalta myös matkailuala alkoi houkuttaa. Tiesin, että jos haluaisin liikunnanopettajaksi, tulisi minun hakeutua Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, sillä se on ainoa paikka, josta Suomessa valmistuu liikunnanopettajia. Ajattelin välivuoden jälkeen kuitenkin, että liikunnalle on niin vaikea päästä, ettei minun ylioppilastodistuksellani kannattaisi edes yrittää. Siispä päädyin muutaman mutkan kautta opiskelemaan ensin AMK:ssa matkailun restonomiksi, jonka jälkeen työskentelin alalla muutaman vuoden.
Ajatus liikunnanopettajan urasta kuitenkin pysyi mielessäni, ja aina aika ajoin tuli vahva tuntemus siitä, että opettajuus voisi olla se oma juttu. Eräänä iltana päätin, että aion hakea yliopistoon kerran kunnolla, ja jos en pääse, ei myöskään tarvitse jossitella myöhemmin, etten olisi koskaan edes yrittänyt. Harjoittelin pääsykokeisiin, ja vaikka en ylioppilastodistuksellani päässyt suoraan toiselle kierrokselle enkä kuulunut enää edes ensikertalaiskiintiöön, pääsin kuin pääsinkin kirjallisen kokeen perusteella jatkoon toiseen vaiheeseen. Harjoitteluni oli tuottanut tulosta, ja toisen vaiheen pääsykokeiden jälkeen sain iloisen sähköpostin – olin päässyt yliopistoon! Tämä kokemus opetti minulle, että omia unelmia pitää uskaltaa tavoitella rohkeasti, vaikka tie niiden saavuttamiseen ei aina olisi suorin mahdollinen.
Yhteisöllisyys opiskelujen sydämessä
Jyväskylän yliopisto on ollut täydellinen paikka opinnoilleni. Muutin tänne Nokialta, ja Jyväskylä on juuri sopivan kokoinen – ei liian suuri, mutta silti eläväinen.
Opiskelijaelämä täällä on ollut todella rikasta, en olisi osannut etukäteen kuvitella, että nauttisin opiskeluajastani näin paljon.
Olen ollut mukana ainejärjestömme Sporticus ry:n toiminnassa, sekä tutorina että kv-tutorina, ja vapaaehtoistoiminnan kautta olen saanut monia uusia ystäviä ja oppinut tärkeitä työelämätaitoja. Yhteishenki liikunnan opiskelijoiden kesken on ainutlaatuinen ja monipuoliset tapahtumat ovat tehneet opiskelijaelämästäni ikimuistoista. Opiskelujeni ohella pelaan futsalia Liikunnan Riemussa ja joukkueen toiminta onkin tarjonnut hyvää tasapainoa opintojen ja vapaa-ajan välillä.
Tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia
Opintojeni aikana olen saanut vahvistusta sille, että liikunnanopettajuus on se, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Opinnot ovat tarjonneet paitsi monipuolista käytännön harjoittelua, myös teoreettisia työkaluja, joilla voin kehittää opetustaitojani. Sivuaineena opiskelen terveystietoa, eli minusta tulee liikunnan- ja terveystiedon opettaja. Koen, että koulutus on antanut ja antaa minulle vahvan pohjan tulevaisuuden uralleni. Haluan toimia innostavana ja motivoivana liikunnan- ja terveystiedon opettajana, joka kannustaa nuoria löytämään ilon liikkumisesta. Opintojen aikana olen myös löytänyt uusia kiinnostuksen kohteita, ja yksi näistä on soveltava liikunta, joka on avannut silmäni liikunnan saavutettavuuden merkitykselle. Olen käynyt soveltavaan liikuntaan liittyviä opintojaksoja ja oppinut paljon siitä, miten liikuntaa voidaan eriyttää erilaisille ryhmille ja yksilöille.
Kun yksi suuri unelma kouluun pääsemisestä on toteutunut, olen uskaltanut unelmoida vieläkin rohkeammin. Liikunnanopettajuuden lisäksi olen alkanut kiinnostua myös esimerkiksi hallinnollisista tehtävistä tai asiantuntijatyöstä, jossa voisin hyödyntää monipuolista osaamistani esimerkiksi juuri soveltavan liikunnan alalla. Vaikka en vielä tiedä tarkalleen, minne tulevaisuus minut vie, tiedän, että olen oikealla polulla.
Oman polkuni kautta olen oppinut, että vaikka tavoitteiden saavuttaminen voi vaatia aikaa ja vaivannäköä, lopulta kaikki on mahdollista, kun vain uskaltaa yrittää. Jos liikunta tai jokin muu ala kiinnostaa Jyväskylässä, suosittelen hakemaan – et tule katumaan päätöstäsi! Jyväskylän yliopistossa sinua odottavat mielenkiintoiset opinnot, vahva yhteisö ja mahdollisuus löytää oma urapolkusi. Täällä on niin paljon kaikkea mitä tehdä, että välillä itseä jopa harmittaa, että vuorokaudessa on vain 24 tuntia!
