Ä¢¹½Ö±²¥

Taloustieteen professori Jaakko Pehkonen on pitkän linjan työn taloustieteen tutkija Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. 

Hän kuuluu kauppakorkeakoulun empiirisen mikrotaloustieteen tutkimusryhmään. Sen tavoitteena on tuoda talouspolitiikan perustaksi tietoa siitä, miten yksilöt tekevät koulutukseen, terveyteen ja työhön liittyviä valintoja. 

Pehkonen on myös kysytty asiantuntija liike-elämässä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tällä hetkellä hän toimii hallituksen puheenjohtajana OP-ryhmän keskusyhteisössä ja Jyväskylän yliopiston tytäryhtiössä EduCluster Finlandissa.

Jyväskylän yliopiston Nobel-tiedeillassa 12. joulukuuta Jaakko Pehkonen pääsee tulkitsemaan palkitun taloustieteilijän Claudia Goldinin saavutuksia. Nobel- säätiö palkitsi Goldinin taloustieteen Nobel-palkinnoksi kutsutulla palkinnolla lokakuussa. 

Palkinto tuli Goldinin uraauurtavasta työstä naisten työmarkkina-asemaan liittyvässä tutkimuksessa.
 

Missä määrin naisten työmarkkina-asemaan liittyvät kysymykset ovat olleet tutkimuskohteenasi?

Teema ei ole ollut ensisijainen tutkimuskohteeni, mutta sukupuoli huomioidaan tutkimuksissani yhtenä työmarkkinatulemiin liittyvänä tekijänä. 

Olen myös tutkinut . Tuorein viittaus Goldinin tutkimukseen on vuodelta 2022: Jari Elorannan, Jari Ojalan ja Anu Ojalan kanssa kirjoitettu teknologian, lainsäädännön ja työvoiman ikärakenteen muutosta kuvaavan taloushistoriallinen artikkeli julkaistiin viime vuonna -±ô±ð³ó»å±ð²õ²õä.&²Ô²ú²õ±è;

Kollegani Juho Jokisen kanssa olemme tehneet yliopiston tasa-arvotoimikunnalle raportin palkkatasoarvosta Jyväskylän yliopistossa jo neljä kertaa. 

Miksi sukupuolen rooli työmarkkinoilla on tärkeä aihe taloustieteen tutkimuksessa? 

Työmarkkina-asema, työura ja ansiot yhdistyvät vahvasti nuoruuden kasvuympäristöön, koulutukseen ja koulutusalaan. Nuoruudessa tehdyillä valinnoilla on siten merkittävä vaikutus läpi elämän. 

Onkin tärkeä ymmärtää esimerkiksi sitä, miten muutokset vero-, työvoima- tai perhepolitiikassa vaikuttavat työmarkkinoiden toimintaan tai mahdollisuuksien tasa-arvoon.

Claudia Goldin osoitti, miten naisten osallistuminen työmarkkinoille on muuttunut 200:n vuoden aikana. Onko tulos yllättävä?

Lähtökohtaisesti Goldinin havainnot eivät ole yllättäviä, sillä pitkällä aikavälillä monet muutokset ovat mahdollisia. 

Naimisissa olevien naisten osallistuminen työmarkkinoille onkin kasvanut trendinomaisesti liki kaikissa länsimaissa toisen maailman sodan jälkeen. 

Vähemmälle huomiolle on jäänyt osallistumisasteen lasku teollistumisen vallankumouksen ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tältä osin Goldinin työ yhdistää mainiolla tavalla taloustiedettä ja taloushistoriaa.  

Naiset ansaitsevat työmarkkinoilla edelleen vähemmän kuin miehet. Mitkä ovat Claudia Goldinin osoittamat keskeiset syyt ansaintaeroille?

Ammatillinen valikoituminen selittää ison osan ansaintaeroista niin Yhdysvalloissa kuin monessa muussakin maassa. Goldinin, kuten monien muidenkin tutkimusten mukaan työkokemus ja tehdyt työtunnit selittävät samassa ammatissa ja samassa työpaikassa työskentelevien palkkaeroja. 

Tyypillistä on, että työurakatkokset ovat naisilla yleisempiä ja työtunteja on vähemmän. Tämä voi johtua muun muassa perheen sisäisestä työnjaosta.

Goldinin tulokset nimettömästä rekrytoinnista viittaavat siihen, että työmarkkinoilla esiintyy myös erilaisia sukupuolisidonnaisia käytänteitä. Esimerkiksi käy soittajien valinta sinfoniaorkesteriin: , että naiset tulevat todennäköisemmin valittua orkesteriin, jos arvioijat eivät näe soittajia koesoitossa. 

Mikä on mielestäsi tärkein Goldinin osoittama tutkimustulos? Miten se pitäisi huomioida päätöksenteossa esimerkiksi Suomessa?

Koulutustaso vaikuttaa työmarkkinoille osallistumisen, työuran pituuteen, ansioihin ja myöhempiin eläkekertymiin. Suomalainen koulutusjärjestelmä on tältä osin jo hyvässä kunnossa, sillä se tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet miehille ja naisille. 

Mitä kaivataan lisää, on ymmärrys ja tieto koulutusalan merkityksestä työuraan. Sitä pitäisi tuoda selkeämmin esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. 

Koulutusalan yhteydestä ansioihin ja työuran vakauteen löytyy dokumentoitua tietoa, mutta sen pitäisi olla nuorten käytössä ja tiedostettuna, kun nuoret miettivät koulutusalaa ja vaihtoehtoisia ammatteja. Hyvinvointia lisäävä päätös syntyy, kun nuori tietää etukäteen yhdistyykö omien toiveiden mukainen koulutusala - noin keskimäärin - epävakaaseen työuraan ja pieniin ansioihin, vakaaseen työuraan, mutta pieniin ansioihin, vai vakaaseen työuraan ja korkeisiin ansioihin.